Eläketurvakeskus (ETK)

Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla

Jaa

Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Katri Lehtola

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen jälkeen noin 60 prosentilla palkansaajista palkkatulot säilyivät samana, vaihtelivat kuten ennen eläkettä tai kasvoivat, kun asiaa seurattiin vuoden ajan eläkkeen aloittamisesta. Tämä viittaa siihen, ettei työskentelyä vähennetty eläkkeen nostamisen jälkeen.

Melko pieni osa, noin viidennes, osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista jatkoi työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli näytti vähentävän työntekoa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen on toivottu pidentävän työuria

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää joustavasti työ ja eläke, ja siten sen on toivottu pidentävän työuria. Työurien pidentyminen toteutuisi todennäköisesti sitä kautta, että työntekoa vähennetään eläkkeen nostamisen ohessa.

– Palkkatulojen perusteella iso osa ei vähennä työntekoa. Kokonaisuudessaan osittainen vanhuuseläke ei näytä merkittävästi pidentävän työuria. Jo aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että työssäkäyvät 61-vuotiaana osittaisen eläkkeen ottaneet siirtyvät muita aiemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, sanoo erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.

Hänen mukaansa osalle voi olla vaikeaa vähentää työtunteja osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen, esimerkiksi jos työnantaja ei ole halukas järjestelyyn.

Joidenkin työura saattaa lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen seurauksena

Joillakin henkilöillä työura voi lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen myötä. Näin voi käydä, jos palkansaaja poistuu työelämästä tämän eläkkeen avulla tai jos eläkkeen ja työttömyysetuuksien saaminen yhtä aikaa pitkittää työttömyyttä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista 17 prosentilla palkkatulot loppuivat seurannan aikana. Lähes puolet tästä ryhmästä sai työttömyysetuuksia jossain vaiheessa seurantajaksoa.

– Työttömyys alkoi yleensä lähellä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamista. Lisäksi pieni osa niistä, joilla palkkatulojen saaminen päättyi, näyttää poistuneen kokonaan työelämästä osittaisen eläkkeen ottamisen jälkeen, koska kaikki eivät saaneet työttömyysetuuksia tai sairauspäivärahaa seurannan aikana, Ilmakunnas toteaa.

25 ja 50 prosentin osittaista vanhuuseläkettä käytetään eri tavoin

Kolme neljästä osittaisen eläkkeen nostaneesta palkansaajasta otti puolet karttuneesta eläkkeestään. 50 prosentin eläkettä nostivat erityisesti ne, joilla palkkatulot loppuivat seurantajakson aikana.

 – Suuremmalla osittaisella vanhuuseläkkeellä kompensoidaan merkittävästi pienentyneitä tuloja, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta arvioi.

Sen sijaan 25 prosentin eläkkeen valinneet jatkoivat usein työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli vähensivät työskentelyä.

 – Mikäli eläke pidentää työuria, voi sen olettaa tapahtuvan erityisesti niillä, jotka ottavat pienemmän osittaisen vanhuuseläkkeen.

Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöillä selvä ero palkkatulojen kehityksessä

Julkisen sektorin palkansaajat jatkoivat työskentelyä yksityisen sektorin työntekijöitä todennäköisemmin samalla tai matalammalla palkkatasolla kuin eläkettä edeltävänä aikana. Yksityisen sektorin palkansaajilla puolestaan palkkatulojen saanti loppui tai palkkatulot vaihtelivat julkisen sektorin palkansaajia useammin.

– Julkisella sektorilla siirtyminen osa-aikaiseen työskentelyyn voi olla helpompaa. Yksityisellä sektorilla puolestaan oli julkista sektoria enemmän vaihtelua kuukausipalkoissa jo ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista, Ilari Ilmakunnas sanoo.

Tutkimuksessa on tarkasteltu palkansaajia, joiden palkkatietoja voitiin seurata 14 kuukautta ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista ja 12 kuukautta sen ottamisen jälkeen. Henkilöt eivät saavuttaneet varsinaista vanhuuseläkeikää seurannan aikana.

Tutkimusjulkaisu: Palkkatulot ennen ja jälkeen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen

Lisätietoa: erikoistutkija Ilari Ilmakunnas, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2401, ilari.ilmakunnas@etk.fi

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut tasaisesti

  • Noin joka viides ottaa eläkkeen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Osittainen vanhuuseläke on ollut selvästi aikaisempaa osa-aikaeläkettä suositumpi.
  • Suurin osa ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen heti kun mahdollista eli 61-vuotiaana.
  • Noin 80 prosenttia kaikista osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista nostaa 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä.
  • Miehet, yrittäjät, yksityisellä sektorilla työskentelevät, työttömät ja ne, joilla on pidempi työura, valitsevat osittaisen vanhuuseläkkeen muita todennäköisemmin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.

Lue lisäksi tietopaketti vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten vaikutuksista

Avainsanat

Kuvat

Miten palkkatulot kehittyivät osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen yhteydessä?
Miten palkkatulot kehittyivät osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen yhteydessä?
Lataa

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.

Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote

Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye