Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla
Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen jälkeen noin 60 prosentilla palkansaajista palkkatulot säilyivät samana, vaihtelivat kuten ennen eläkettä tai kasvoivat, kun asiaa seurattiin vuoden ajan eläkkeen aloittamisesta. Tämä viittaa siihen, ettei työskentelyä vähennetty eläkkeen nostamisen jälkeen.
Melko pieni osa, noin viidennes, osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista jatkoi työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli näytti vähentävän työntekoa.
Osittaisen vanhuuseläkkeen on toivottu pidentävän työuria
Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää joustavasti työ ja eläke, ja siten sen on toivottu pidentävän työuria. Työurien pidentyminen toteutuisi todennäköisesti sitä kautta, että työntekoa vähennetään eläkkeen nostamisen ohessa.
– Palkkatulojen perusteella iso osa ei vähennä työntekoa. Kokonaisuudessaan osittainen vanhuuseläke ei näytä merkittävästi pidentävän työuria. Jo aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että työssäkäyvät 61-vuotiaana osittaisen eläkkeen ottaneet siirtyvät muita aiemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, sanoo erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.
Hänen mukaansa osalle voi olla vaikeaa vähentää työtunteja osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen, esimerkiksi jos työnantaja ei ole halukas järjestelyyn.
Joidenkin työura saattaa lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen seurauksena
Joillakin henkilöillä työura voi lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen myötä. Näin voi käydä, jos palkansaaja poistuu työelämästä tämän eläkkeen avulla tai jos eläkkeen ja työttömyysetuuksien saaminen yhtä aikaa pitkittää työttömyyttä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista 17 prosentilla palkkatulot loppuivat seurannan aikana. Lähes puolet tästä ryhmästä sai työttömyysetuuksia jossain vaiheessa seurantajaksoa.
– Työttömyys alkoi yleensä lähellä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamista. Lisäksi pieni osa niistä, joilla palkkatulojen saaminen päättyi, näyttää poistuneen kokonaan työelämästä osittaisen eläkkeen ottamisen jälkeen, koska kaikki eivät saaneet työttömyysetuuksia tai sairauspäivärahaa seurannan aikana, Ilmakunnas toteaa.
25 ja 50 prosentin osittaista vanhuuseläkettä käytetään eri tavoin
Kolme neljästä osittaisen eläkkeen nostaneesta palkansaajasta otti puolet karttuneesta eläkkeestään. 50 prosentin eläkettä nostivat erityisesti ne, joilla palkkatulot loppuivat seurantajakson aikana.
– Suuremmalla osittaisella vanhuuseläkkeellä kompensoidaan merkittävästi pienentyneitä tuloja, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta arvioi.
Sen sijaan 25 prosentin eläkkeen valinneet jatkoivat usein työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli vähensivät työskentelyä.
– Mikäli eläke pidentää työuria, voi sen olettaa tapahtuvan erityisesti niillä, jotka ottavat pienemmän osittaisen vanhuuseläkkeen.
Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöillä selvä ero palkkatulojen kehityksessä
Julkisen sektorin palkansaajat jatkoivat työskentelyä yksityisen sektorin työntekijöitä todennäköisemmin samalla tai matalammalla palkkatasolla kuin eläkettä edeltävänä aikana. Yksityisen sektorin palkansaajilla puolestaan palkkatulojen saanti loppui tai palkkatulot vaihtelivat julkisen sektorin palkansaajia useammin.
– Julkisella sektorilla siirtyminen osa-aikaiseen työskentelyyn voi olla helpompaa. Yksityisellä sektorilla puolestaan oli julkista sektoria enemmän vaihtelua kuukausipalkoissa jo ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista, Ilari Ilmakunnas sanoo.
Tutkimuksessa on tarkasteltu palkansaajia, joiden palkkatietoja voitiin seurata 14 kuukautta ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista ja 12 kuukautta sen ottamisen jälkeen. Henkilöt eivät saavuttaneet varsinaista vanhuuseläkeikää seurannan aikana.
Tutkimusjulkaisu: Palkkatulot ennen ja jälkeen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen
Lisätietoa: erikoistutkija Ilari Ilmakunnas, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2401, ilari.ilmakunnas@etk.fi
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut tasaisesti
- Noin joka viides ottaa eläkkeen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Osittainen vanhuuseläke on ollut selvästi aikaisempaa osa-aikaeläkettä suositumpi.
- Suurin osa ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen heti kun mahdollista eli 61-vuotiaana.
- Noin 80 prosenttia kaikista osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista nostaa 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä.
- Miehet, yrittäjät, yksityisellä sektorilla työskentelevät, työttömät ja ne, joilla on pidempi työura, valitsevat osittaisen vanhuuseläkkeen muita todennäköisemmin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.
Lue lisäksi tietopaketti vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten vaikutuksista
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme