Kaavoittajille uusi työkalu maankäytön ilmastovaikutusten arviointiin
Kaavoittajien mahdollisuudet arvioida kaavoituksen ilmastovaikutuksia paranevat merkittävästi uuden Hiilikartta-työkalun myötä. Hiilikartan avulla voidaan laskea kaavan toteuttamisen vaikutuksia suunnittelualueen maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon ja hiilinieluun monipuolisesti ja ymmärrettävästi.
Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Avoin ry:n tiedote
Yhdyskuntarakenteen kehittymisellä, rakentamisella ja maankäytön ratkaisuilla on isoja vaikutuksia hiilivarastoihin pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että kunnilla ja kaupungeilla on riittävästi tietoa ja mahdollisuus tehdä ilmastoviisaita suunnitelmia ja päätöksiä eri alueiden käyttötavoista.
Kaavoittajien avuksi on nyt kehitetty Hiilikartta-työkalu. Se on avoin ja ilmainen, selainpohjainen sovellus, jonka perustana on tieteellinen tieto, metsänkasvumallit, parhaat paikkatietoaineistot ja käyttäjälähtöisyys. Hiilikartan sparraajina on ollut muun muassa kunta- ja maakuntakaavoittajia ja alueidenkäyttöviranomaisia.
Ilmastovaikutusten arvioinnista helpompaa
Hiilikartta täydentää ilmastonmuutoksen hillinnän työkalupalettia maankäytön suunnittelussa. Hiilikartan avulla on helppo arvioida suunnittelualueen sekä yksittäisten aluevarausten maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoa ja niiden muutosta kaavan toteutumisen myötä. Työkalulla voi myös verrata eri kaavavaihtoehtojen vaikutusta hiilivarastoon ja -nieluun.
Hiilikartta on parhaimmillaan strategisessa maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa, mutta toimii kaikilla kaavatasoilla. Vaikutuksia voidaan tarkastella kymmenien vuosien aikajänteellä.
”Toimijat kunnissa, maakuntaliitoissa ja ELY-keskuksissa ovat ymmärtäneet Hiilikartan mahdollisuudet kaavoituksen ilmastovaikutusten arvioinnissa ja ovat ottamassa työkalua laajasti käyttöön. On erinomaista, että voimme näin vaikuttaa konkreettisesti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa Hiilikartta-hankkeen vetäjä, ryhmäpäällikkö Kari Oinonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Hiilikartan ytimessä ovat maaperän ja kasvillisuuden hiiltä mallintavat tarkat paikkatietoaineistot ja hiilimallit sekä niiden pohjalta toteutettu laskenta. Tieto- ja menetelmäpohjaa on tulevaisuudessa helppo pitää yllä uusien tietoaineistojen valmistuessa, tutkimustiedon lisääntyessä ja käyttötarpeiden muuttuessa. Työkalun toimintoja ja soveltuvuutta myös muille käyttöaloille voidaan laajentaa tarvittaessa.
Hiilikartta on toteutettu Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Avoin ry:n yhteistyönä. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta.
Hiilikartta julkaistaan 23.1.2024 osoitteessa: www.syke.fi/Hiilikartta (linkki aukeaa 23.1.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari OinonenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Tiedot hankkeesta
Jukka-Pekka MyllykangasTutkijaLuonnonvarakeskus
Hiilivaraston ja -nielun laskenta
Otso ValtaPuheenjohtajaAvoin ry
Hiilikartta-työkalu
Saara SivonenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Mediaviestintä
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme