Olli Rehn 2024

Rehn: Suomi tarvitsee uutta kolmikantaa, reilua sukupolvisopimusta

Jaa

Yhteiskunnallinen eheys on edellytys Suomen kaltaisen väkiluvultaan pienen maan menestykselle. Tätä eheyttä uhkaa vastakkainasettelun kärjistyminen, mistä tuorein esimerkki on hallituksen ja ay-liikkeen ajautuminen avoimeen konfliktiin.

Yhteiskunnassamme on myös muita ristiriitoja, jotka voivat kärjistyessään vaarantaa kansallista eheyttä. Yksi mahdollinen kiista koskee sukupolvien välistä vastakkainasettelua.

Nuoret vastaan vanhat on sinänsä yhtä vanha vastakkainasettelu kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Vanhempi sukupolvi on kantanut aina huolta nuorison turmeltuneisuudesta. Vastaavasti nuoret näkevät vanhemmat toivottomina kalkkiksina.

Tämän päivän Suomessa meillä on kuitenkin ainekset paljon vakavampaan keskusteluun väestön ikärakenteen kehityksen vuoksi. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia samalla kun julkinen talous velkaantuu.

Nuoret ovat oikeutetusti huolissaan siitä, jaksavatko he maksaa nykyisen sukupolven ottamat velat. Vastaavasti ikääntyvä väestö on huolissaan toimeentulosta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisesta siinä vaiheessa, kun omat voimat vähenevät.

Siksi ehdotan uutta kolmikantaa, kolmen sukupolven kolmikantasopimusta. Sen laatiminen ei vaadi juhlallisia allekirjoituksia vaan sydämen sivistystä ja ymmärrystä yhteisestä edusta.

Sykäyksen tälle pohdinnalle antoi SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen Suomen Pankin ja SYL:n yhteisessä seminaarissa viime keväänä. Hän puhui reilusta sukupolvisopimuksesta, jossa varttuneet ja vuorollaan nousevat sukupolvet sitoutuvat tekemään osansa yhteiseksi hyväksi.

Sopimuksessa pitää olla kolme osapuolta: nuoret, varttuneet ja niin sanottu aktiiviväestö. 

Nuorille tärkeintä olisi, että yhteiskuntana sitoudumme antamaan heille korkeatasoisen koulutuksen ja kohtuullisen toimeentulon opiskeluaikana. Nämä vaatimukset ovat ymmärrettäviä ja perusteltuja.

Koulutuksessa on paljon korjattavaa peruskoulusta korkea-asteelle saakka. Pisa-tulosten heikkeneminen herättää oikeutettua huolta. Jos peruskoulu ei tuota riittäviä valmiuksia jatko-opiskeluun, se on vakava ongelma sekä nuorelle että koko yhteiskunnalle. 

Ikääntyvien kansalaisten osalta reilu sukupolvisopimus avaa toisenlaisia haasteita. Niihin vastaamista helpottaa onneksi se, että ikääntyminen kohtelee meitä tänään aivan eri tavoin kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.

Suomessa eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja määrä on kasvussa. Ikääntymisen vaikutuksista on tarkasteltu lähinnä ongelmana ja haasteena, ei positiivisena tekijänä. 

Meille on muodostunut uusi elämänvaihe, hopeavuodet, 60-80 vuotiaat, jotka asuvat kotonaan. Heistä vain 10 prosenttia tarvitsee jonkinlaista apua tai tukea kotiinsa. Yhä kasvava osa tästä ikäluokasta jatkaa työelämässä ja osallistuu siten kansantalouden yhteisen kakun kasvattamiseen. Tätä kehitystä on syytä tukea ja rohkaista esimerkiksi verotuksen keinoin.

Aktiivisten seniorikansalaisten joukko on muuttanut eläkeläisten roolia yhteiskunnassa. 

Eläkeläiset ovat maan suurimpia ikäihmisten liikuttajia, suurin omaishoitajaryhmä, vapaaehtoistyötä tekevä ryhmä sekä lasten ja lastenlasten ja vanhempiensa auttajia. Eläkeläiset osallistuvat enenevästi työelämään, päätöksentekoon. He ovat kuluttajia ja aktiivisia toimijoita. Eläkkeellä olevista monet osallistuvat jo nyt työelämään ja yhä useampi haluaisi osallistua, jos se olisi taloudellisesti mielekästä. 

Väestön keski-iän nousu on nähtävä myönteisenä asiana. Elämme pidempään ja terveempinä kuin vanhempamme ja heidän vanhempansa. Tämä kertoo hyvinvointiyhteiskunnan onnistumisesta. 

Samalla on tunnustettava, että opiskelijoiden ohella monilla eläkeläisilläkin on vaikeuksia saada rahat riittämään jokapäiväiseen elämiseen. On epäinhimillistä, jos ihminen joutuu valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

Ikääntyvän väestön toimeentulon ja palvelujen turvaaminen on nähtävä nyky-yhteiskunnan inhimillisyyden mittarina. Meidän on huolehdittava siitä, että eri ikäiset suomalaiset kokevat jatkossakin olevansa tärkeä, arvostettu osa yhteiskuntaamme.

Reilun sukupolvisopimuksen kolmas osapuoli on aktiiviväestö, työiässä olevat ihmiset. Ilman heidän panostaan sukupolvisopimukselta putoaa pohja. 

Työikäisten osuus sukupolvisopimuksessa on helppo muotoilla. Jokaisen työikäisen ja työkykyisen olisi tehtävä töitä ja maksettava veroja. Tämä tavoite ei nyt toteudu. Siksi vaaditaan uudistuksia, jotka kannustavat työn antamiseen ja työn tekemiseen.

Meillä on samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja ja työttömiä. Näin siksi, että työttömien osaaminen ei vastaa työnantajien vaatimuksia. Siksi on rohkaistava elinikäistä oppimista, jossa työikäiset kehittävät omaa osaamistaan niin, että työttömyyden sattuessa uusi työ löytyy nopeasti. Kaikkein vaarallisinta sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on työttömyyden pitkittyminen. Siksi on käytettävä kaikkia koulutuksen ja tukityön keinoja työttömyyden katkaisemiseksi mahdollisimman nopeasti.

Työn antamista ja tekemistä koskevat uudistukset onnistuvat parhaiten, jos niistä voidaan sopia perinteisessä kolmikannassa työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kesken. Siksi rohkaisen edelleen yrittämään vielä sopimisen tietä sanelun sijasta.

Olli Rehn

Blogi julkaistu osoitteessa ollirehn2024.fi 18.1.

Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Olli Rehn 2024

Rehn: Ylipäällikkyys on presidentin tehtävä21.1.2024 11:30:41 EET | Tiedote

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Tasavallan henkeen kuuluu, että asevoimien ylin johto on vaaleilla valitulla siviilillä, demokraattisesti valitulla valtiojohtajalla. Presidentin on oltava henkisesti valmis kantamaan tätä vastuuta myös kriisin oloissa. Ylipäällikkyys ei ole rauhanoloissakaan seremoniavirka. Presidentin linjattavaksi tuodaan puolustuksen keskeiset perusteet. Nato-jäsenyyden myötä pöydällä on Suomen rooli liittokunnan yhteisessä puolustuksessa. Siksi presidentillä on oltava näkemystä ja arvostelukykyä myös sotilaallisissa kysymyksissä. Tuoreen MTS-kyselyn mukaan suomalaiset ovat sisäistäneet hyvin Naton musketööripykälän eli 5. artiklan hengen, joka on ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoo, että Suomen on oltava valmis puolustamaan toista Nato-maata. Etulinjan maana Suomen tärkein panos yhteiseen puolustukseen on puolustaa omaa aluettamme, kaikilla käytettävissä olevilla välineillä ja yhteistyössä liittolai

Olli Rehnin kampanja on 19.1. lähettänyt vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen19.1.2024 13:09:01 EET | Tiedote

Ennakkoilmoitus perustuu tämänhetkiseen arvioon kampanjan kuluista ja ajantasaiseen arvioon tuloista. Kampanjan varojen keruu jatkuu nousujohteisena. Kampanjan koko on tässä vaiheessa noin 800 000 euroa. Rehnin kampanjaa on taloudellisesti tukenut yli tuhat suomalaista ja yli sata yritystä. Pienlahjoituksia on saatu reilusti yli tuhannelta henkilöltä yhteensä n. 115 000 euroa. Varainkeruutilaisuuksissa ympäri Suomen on koottu varoja noin 120 000 euroa. Yli 1500 euron lahjoituksia on saatu seitsemältä yksityishenkilöltä yhteensä 68 500 euroa ja kolmelta yritykseltä 18 350 euroa, kahdelta Keskustan piirijärjestöltä yhteensä 11 300 €, kahdelta säätiöltä yhteensä 17 950 € ja yhdeltä järjestöltä 2900 €. Yhteensä yli 1500 euron lahjoituksista on kertynyt 118 950 euroa. Varoja on kerätty myös myymällä mm. Olli Rehn 2024 -sukkia, Olli Rehn 2024 -lakritsia ja Olli Rehnin kirjaa yhteenlasketuilla myyntihinnoilla noin 80 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan yksityishenkilöiltä on kerätty yhteensä 225 00

Rehn: Kuuden kohdan Ukraina-strategia Euroopalle17.1.2024 09:26:04 EET | Tiedote

Ukrainan tilanne on vaikea. Ukraina ei ole nykyisin voimavaroin voittamassa sotaa tai saavuttamassa edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle. Lännessä, myös Suomessa, on ymmärrettävä, että olemme hyvin pitkäkestoisen kamppailun edessä. On rehellisesti kerrottava kansalaisille, että Ukrainan päättäväinen ja pitkäjänteinen tukeminen vaatii meiltä paljon. Eurooppa tarvitsee realistisen ja vankan Ukraina-strategian, joka samalla patoaa Venäjän uhkaa. Venäjän kykyä koota voimiaan ajan myötä ja muodostaa pitkäkestoinen uhka Euroopan rauhalle ja turvallisuudelle ei kannata aliarvioida. Venäjä on siirtynyt sotatalouteen ja saa tukea Kiinalta, Pohjois-Korealta ja Iranilta. Suurillakaan miestappioilla ei näytä olevan vaikutusta Putinin haluun jatkaa sotimista. Venäjän johto tuntuu ajattelevan kuten Stalin sanoi: ”määrä on oma laadun lajinsa.” Jos Ukraina kaatuisi, tilanne olisi kolkko kaikille etulinjan maille. Venäjän voimapolitiikka tuskin päättyisi aluevalloituksiin Ukrainan aro

Suomen ydinasepolitiikkaa tehtävä vakaasti ja huolellisesti harkiten15.1.2024 15:19:02 EET | Tiedote

"Tuoreena Naton jäsenmaana Suomen kannattaa edetä ydinasepolitiikassa rauhallisesti ja huolellisen harkinnan pohjalta. Ydinasepelote on keskeinen osa Naton yhteistä puolustusta. Suomen on siksi syytä osallistua ydinaseiden suunnitteluryhmä NPG:n työskentelyyn ja harjoitustoimintaan. Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista Suomen tai liittokunnan kannalta. Tanska ja Norja eivät salli ydinaseita maaperällään rauhan aikana. Ruotsi on ilmoittanut aikovansa toimia samoin. Baltian maihin, etulinjaan, ydinaseita tuskin tuotaisiin. Samasta syystä ydinaseiden sijoittaminen Suomeen on epärealistista. Vaalitenteissä on kysytty, sallisivatko presidenttiehdokkaat ydinaseiden kuljetuksen Suomen kautta. Varauksetta kuljetukset salliville on esitettävä vastakysymys: mistä ja minne ydinaseita Suomen kautta kuljetettaisiin? Naton ydinasepelote nojaa Yhdysvaltojen strategisiin ydinaseisiin, joiden alustoina ovat pitkän matkan pommikoneet, sukellusveneet ja mannertenvälise

Olli Rehn: Pohjoisesta meriyhteydestä Suomen B-suunnitelma13.1.2024 07:24:41 EET | Tiedote

Presidenttiehdokas Olli Rehn esittää Suomen pohjoisen meriyhteyden vahvistamista. Käytännössä se edellyttää Pohjois-Suomen tie- ja rautatieyhteyksien vahvistamista Ruotsin ja Norjan kautta Norjan satamiin, sekä sopimusta Norjan kanssa satamien käytöstä poikkeustilanteissa. Punaisenmeren tilanne korostaa meriliikenteen haavoittuvuutta. - Suomen pitää varautua tilanteeseen, jossa meriliikenne Itämerellä häiriintyisi. Maayhteys Pohjois-Suomen kautta Norjan satamiin ja Atlantille voi olla Suomen B-suunnitelma, Rehn sanoo. Suomi on äärimmäisen riippuvainen toimivista merikuljetuksista, sillä viennistä ja tuonnista noin 90 prosenttia on merikuljetusten varassa. Itämeren meriliikenne on siten kriittinen Suomen huoltovarmuudelle. Nord Stream -kaasuputken räjäytykset muistuttavat, että myös Itämerellä voidaan nähdä vihamielisiä tekoja. Rehn korostaa, että meriliikenteen häiriöistä ajankohtainen esimerkki nähdään parhaillaan Suezin kanavalla. - Rahtilaivat karttavat nyt Punaistamerta huthikapina

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye