Lunastus uuden voimajohdon rakentamiseksi Vaalasta Joroisiin käynnistyy
Vaalasta Joroisiin rakennetaan uusi voimajohto siirtämään enemmän sähköä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid lunastaa maankäyttöoikeuksia 300 kilometrin matkalla lunastusmenettelyn mukaisesti. Maanmittauslaitoksen johtama lunastustoimikunta määrittää täyden korvauksen periaatteella summat, jotka lunastaja Fingrid maksaa alueen maanomistajille.

Nyt käynnistyvissä lunastustoimituksissa rekisteröidään Fingridin lunastusluvassa saamat käyttöoikeudet, ja määrätään korvaukset hankkeesta maanomistajille aiheutuneista taloudellisista menetyksistä. Maanmittauslaitos toimii lunastuksessa puolueettomana osapuolena, jotta kaikkien oikeudet toteutuvat lainmukaisesti. Järvilinjaksi kutsutun rakennushankkeen lunastukset on käytännön syistä pilkottu yhdeksäksi lunastustoimitukseksi.
Toimituksessa päätökset tekee lunastustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri. Voimajohdon eteläpäässä toimitusinsinöörinä toimii Juho Häyhä ja pohjoispäässä Vesa Hallikainen.
Valtioneuvosto myönsi joulukuussa Fingrid Oyj:lle lunastusluvan, jolla se voi lunastaa pysyvän käyttöoikeuden 400+110 kilovoltin (kV) voimajohdolle. Fingrid rakennuttaa uuden voimajohdon osittain nykyisten johtojen rinnalle tai niiden paikalle. Sähkönsiirtokyky kasvaa johdon rakentamisen seurauksena.
Voimajohdon reitillä maa ei vaihda omistajaa
Lunastustoimituksessa ei lunasteta maata vaan käyttöoikeuksia, eli oikeus rakentaa uusi voimajohto. Johto rajoittaa mm. puuston kasvattamista ja rakentamista johtoalueella. Hanke sijaitsee Vaalan, Kajaanin, Sonkajärven, Vieremän, Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Pieksämäen ja Joroisten kuntien ja kaupunkien alueilla.
Uusi voimajohto rakennetaan nykyisen voimajohdon viereen, paitsi reitin pohjoisosassa. Osassa poistetaan vanha pylväs ja tilalle rakennetaan isompi, jotta se soveltuu suuremman jännitetason kuljettamiseen. Osassa vanha pylväs jää sellaisenaan paikalleen ja viereen rakennetaan uusi, korkeammalla kulkeva voimajohto.
Lunastustoimitukset alkavat helmikuussa
Lunastustoimitusten ensimmäiset kokoukset pidetään seuraavasti:
- 5.2. klo 9 Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä, Iisalmen Luma-keskus
- 6.2. klo 9 Vaala, Vuolijoen Pankkitalo
- 6.2. klo 12 Kajaani, Vuolijoen Pankkitalo
- 7.2. klo 9 Lapinlahti, Lapinlahden kunnantalo
- 7.2. klo 14 Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka
- 8.2. klo 9 Kuopio, Kylpylähotelli Kunnonpaikka
- 8.2. klo 14 Suonenjoki ja Leppävirta, Yrityspuisto Futuria
- 9.2. klo 9 Pieksämäki ja Joroinen, virastotalo Kanttila
Alueilta kiinteistön omistavat henkilöt sekä muut asianosaiset ovat saaneet kutsun henkilökohtaisesti. Lisäksi kokouksista on julkaistu kuulutukset.
Kokouksessa päätetään muun muassa tilusten haltuunotosta, jonka jälkeen lunastaja saa aloittaa rakennustyöt.
Korvauskysymykset ratkaistaan pääsääntöisesti rakentamisen valmistuttua, kun lopulliset menetykset ovat tiedossa. Arviolta tämä tapahtuu vuosina 2027–2028. Maanomistajalla on kuitenkin oikeus vaatia lunastettavasta omaisuudesta ennakkokorvausta. Ennakkokorvausta voidaan maksaa enintään 75 % lunastuskorvauksen arvioidusta määrästä. Jos ennakkokorvausta ei vaadi, korvaukset käsitellään johdon valmistuttua, jolloin lunastajan on maksettava korvauksille 6 prosentin vuotuinen korko haltuunottopäivästä lukien.
Lunastetusta omaisuudesta maksetaan täysi korvaus
Lunastuskorvausten perusteet ovat tarkasti laissa säädetty. Lunastuslain mukaan maanomistajan kuuluu saada kaikista taloudellisista menetyksistään täysi korvaus. Korvaukset määrätään pääsääntöisesti myös ilman vaatimusta. Koska lunastustoimikunta ei voi aina tietää kaikkia menetyksiä, voivat asianosaiset esittää myös omat korvausvaatimuksensa.
– Tässä lunastuksessa, kuten kaikissa vastaavissa tilanteissa, lunastaja maksaa lunastamastaan käyttöoikeudesta maanomistajalle korvauksen, joka perustuu käypään hintatasoon”, kertoo lunastuksista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.
– Arvioimme markkinahinnan useista lähteistä. Seuraamme tarkasti kiinteistömarkkinoita ja markkinahintojen muutoksia sekä maaoikeuden ja korkeimman oikeuden lunastuskorvauksia koskevia ratkaisuja, Asmundela sanoo.
Lunastuksen tarkoitus on mahdollistaa yhteiskunnan tarpeiden toteuttaminen, vaikkei maanomistaja olisi halukas sallimaan johtojen sijoittamista mailleen.
Lue lisää
- Lunastustoimituksesta
- Valtioneuvoston tiedote lunastusluvasta
- Toimitusten verkkosivut
- Fingridin hankesivut
Lisätietoja
Lunastuksista yleisesti:
johtaja Mauri Asmundela, p. 040 576 8944
Lunastustoimituksista välillä Vaala-Iisalmi:
Lunastustoimikunnan puheenjohtaja, toimitusinsinööri Vesa Hallikainen, p. 0400 719 025,(tavoitettavissa 26.1. alkaen)
Lunastustoimituksista välillä Lapinlahti-Joroinen:
Lunastustoimikunnan puheenjohtaja, toimitusinsinööri Juho Häyhä, p. 040 190 9857
Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Laki muuttuu: Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen25.4.2025 13:34:20 EEST | Tiedote
Suomen itärajalle nousevaan esteaitaan liittyvää korvausmenettelyä tehostetaan siten, että Maanmittauslaitos ratkaisee 1.5. lähtien korvausasiat Rajavartiolaitoksen sijaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen perjantaina 25.4.
Tahallinen häirintä itärajalla piinaa lentoliikennettä ja yhteiskunnalle miljoonien arvoista aineistonkeruuta, nyt Maanmittauslaitoksen tutkijat testaavat ratkaisuja ongelmaan15.4.2025 07:56:54 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla. Ratkaisuja tullaan testaamaan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.
Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä8.4.2025 07:12:47 EEST | Tiedote
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Maanmittauslaitoksen Seinäjoen asiakaspalvelu avaa uusissa tiloissa 10.4.24.3.2025 14:24:24 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelupiste Alvar Aallon kadulla Seinäjoella on suljettu 24.3–9.4. muuton vuoksi. Torstaina 10.4. asiakaspalvelu avaa ovensa osoitteessa Kirkkokatu 9b B.
Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää19.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme