Suomen ympäristökeskus

Syke ja ympäristöministeriö tiedottavat: Opas luontoselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin on päivitetty

Jaa

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön vuoden 2021 lopussa julkaisema opas luontoselvityksen laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2023 voimaan tullutta uutta luonnonsuojelulakia. Uudistetun oppaan tavoitteena on edeltäjänsä tavoin edistää laadukkaan luontotiedon kertymistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Vihreän siirtymän vauhdittamana uusia tuulivoimaloita suunnitellaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Luontovaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon tuulivoima-alueiden mahdolliset yhteisvaikutukset esimerkiksi lintujen muuttoreitteihin sekä tärkeisiin pesimis- ja levähdyspaikkoihin.
Vihreän siirtymän vauhdittamana uusia tuulivoimaloita suunnitellaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Luontovaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon tuulivoima-alueiden mahdolliset yhteisvaikutukset esimerkiksi lintujen muuttoreitteihin sekä tärkeisiin pesimis- ja levähdyspaikkoihin. Kuva: Pälvi Salo.

Kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa tulee selvittää ja ottaa huomioon sen alueen luonnonarvot, jolle suunniteltu toiminta ja sen vaikutukset kohdistuvat. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle ohjeistaa alueiden käyttöön liittyvissä hankkeissa ja suunnitelmissa tehtävien luontoselvitysten laatimista ja luontovaikutusten arviointia. Ohjeistus tähtää siihen, että luonnonarvot selvitetään oikea-aikaisesti ja riittävän laajasti ja niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kattavasti.

”Tarve luontoselvitysoppaalle on edelleen kasvanut. Vihreän siirtymän hankkeita suunnitellaan ja käynnistetään kiihtyvää tahtia. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet, vuonna 2024 odotettava ennallistamisasetus ja uuteen luonnonsuojelulakiin sisältyvä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio edellyttävät luonnon monimuotoisuuden huomioimista ja luontoarvojen selvittämistä monien toimijoiden tarpeisiin”, kertoo ympäristöneuvos Hanna-Leena Keskinen ympäristöministeriöstä ja jatkaa:

”Toivomme, että oppaan toinen painos saavuttaa mahdollisimman nopeasti paitsi kaikki aiemmat myös laajenevan joukon uusia käyttäjiä. Kattava opas tukee luontoselvitysten tilaajien ja tekijöiden sekä viranomaisten työtä laadukkaan luontotiedon kerryttämisessä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä,”

Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä. Luontoselvitykseen sisältyviä työvaiheita ovat muun muassa olemassa olevien tietojen kokoaminen, maastotyöt selvitysalueella, arvottaminen ja suositusten antaminen sekä tulosten raportointi.

Luontovaikutusten arviointi sisältää vaikutusten tunnistamisen, vaikutusten merkittävyyden arvioinnin sekä mahdollisten lieventävien toimenpiteiden tarkastelun. Oppaassa tarkastellaan lisäksi erikseen kaavoitusmenettelyyn, YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön sekä Natura-arviointiin liittyviä luontovaikutusten arvioinnin erityispiirteitä.

Opas on päivitetty uuden luonnonsuojelulain mukaiseksi

Oppaan sisältö on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2023 voimaan astunutta uutta luonnonsuojelulakia sekä sen nojalla annettuja luonnonsuojeluasetusta ja asetusta vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.

”Oppaan sisältämät aihekokonaisuudet ovat säilyneet ennallaan, mutta tekstit on käyty läpi kauttaaltaan. Samalla on tarkennettu esimerkiksi metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja rauhoitettujen lajien asemaa luontoselvityksessä sekä ohjeita maastotyöskentelyyn”, kuvailee vanhempi tutkija Katariina Mäkelä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Selvitysalueelta tunnistettujen luonnonarvojen tärkeysjärjestykseen asettamista, eli arvottamista, esittelevää lukua on ajantasaistettu. Myös Natura-arvioinnin ohjeistusta on selvennetty ja tarkennettu. Oppaaseen aiemmin sisältynyt luettelo luontoselvityksiä ja luontovaikutusten arviointia tukevista oppaista, ohjeista ja paikkatietoaineistoista on siirretty hankkeen verkkosivuille (syke.fi/hankkeet/luopas).

null
Luontoselvityksessä tarkasteltavia luonnonarvoja ovat muun muassa uhanalaiset luontotyypit. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa käytettyä LuTU-luokittelua suositellaan ensisijaiseksi luontoselvityksissä käytettäväksi luontotyyppien luokitteluksi. Kuvassa varpukorpi, joka on koko maassa erittäin uhanalainen luontotyyppi. Hannu Nousiainen

Hyvin laadittu tarjouspyyntö on pohja riittävälle luontoselvitykselle 

Luontoselvitysoppaan päivityksessä on täsmennetty selvityksen tilaajan ohjeistusta sekä tilaajan ja luontoselvityksen tekijän välisiä vastuita. Opas antaa suosituksia hyviksi käytännöiksi tarjouspyyntöjen laadintaan, luontoselvitysten toteuttamiseen ja luontovaikutusten arviointiin. Suositusten tavoitteena on luonnonarvojen asianmukainen, riittävä ja asiantunteva selvittäminen. Riittävä luontoselvitys on myös hyvä pohja asianmukaiselle luontovaikutusten arvioinnille.

Opas on päivitetty Syken, ympäristöministeriön ja useiden asiantuntijoiden yhteistyönä, ja se julkaistaan sähköisessä muodossa. Samaan aikaan oppaan toisen painoksen kanssa julkaistaan oppaan sisältöjä esittelevien ohjevideoiden sarja. Videot käsittelevät muun muassa luontoselvityksen tilaamista, selvityksen tietosisällön määrittelyä sekä tietojen tallennusta ja raportointia.

Julkaisu:
Mäkelä, K. & Salo, P. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2023 (helda.helsinki.fi) 

Ohjevideot luontoselvitysoppaan sisällöistä (YouTube):

Mikä on luontoselvitys? (3 min 22 s)

Milloin tarvitsen luontoselvityksen? (2 min 2 s)

Miten tilaan luontoselvityksen? (4 min 15 s)

Mitä luontoarvoja luontoselvityksessä selvitetään? (3 min 19 s)

Mitä luontoselvitysraportti kertoo? (3 min 19 s)

Miten luontoselvityksen aineistot tulisi tallentaa? (3 min 21 s)

Mikä on luonnonarvojen yleisselvitys? (2 min 07 s)

Lisätietoa

Vanhempi tutkija Katariina Mäkelä, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 443, etunimi.sukunimi@syke.fi

Suunnittelija Pälvi Salo, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 252 152, etunimi.sukunimi@syke.fi

Ympäristöneuvos Hanna-Leena Keskinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 096, etunimi.sukunimi@gov.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:0295 251 072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Luontoselvityksessä tarkasteltavia luonnonarvoja ovat muun muassa uhanalaiset luontotyypit. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa käytettyä LuTU-luokittelua suositellaan ensisijaiseksi luontoselvityksissä käytettäväksi luontotyyppien luokitteluksi. Kuvassa varpukorpi, joka on koko maassa erittäin uhanalainen luontotyyppi.
Luontoselvityksessä tarkasteltavia luonnonarvoja ovat muun muassa uhanalaiset luontotyypit. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa käytettyä LuTU-luokittelua suositellaan ensisijaiseksi luontoselvityksissä käytettäväksi luontotyyppien luokitteluksi. Kuvassa varpukorpi, joka on koko maassa erittäin uhanalainen luontotyyppi.
Hannu Nousiainen
Lataa
Vihreän siirtymän vauhdittamana uusia tuulivoimaloita suunnitellaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Luontovaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon tuulivoima-alueiden mahdolliset yhteisvaikutukset esimerkiksi lintujen muuttoreitteihin sekä tärkeisiin pesimis- ja levähdyspaikkoihin.
Vihreän siirtymän vauhdittamana uusia tuulivoimaloita suunnitellaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Luontovaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon tuulivoima-alueiden mahdolliset yhteisvaikutukset esimerkiksi lintujen muuttoreitteihin sekä tärkeisiin pesimis- ja levähdyspaikkoihin.
Kuva: Pälvi Salo.
Lataa

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye