Selvitys: Itäradan linjausvaihtoehdot avaavat raiteet suurnopeusjunille
Itäradan pääsuuntaselvityksessä löydettiin useita linjausvaihtoehtoja, jotka täyttävät 300 kilometrin tuntinopeudelle asetetut vaatimukset. Suurnopeusjunille soveltuva kaksiraiteinen Itärata on suunnitteilla välille Lentorata–Porvoo–Kouvola.
Toteutuessaan Itärata liittäisi Porvoon raideliikenteen piiriin ja nopeuttaisi matka-aikoja itäiseen Suomeen. Itäradan vaikutusalueella asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista.
”Suomen mittakaavassa Itärata on suurimpia väylähankkeita ja sen merkitys itäiselle Suomelle on elintärkeä. Raideliikennettä suunnitellaan sadan vuoden strategisena investointina ja suunnittelu vie helposti vuosikymmenen. Kun rata toimii ja täyttää liikkumisen tarpeet, kukaan ei kaipaa menneisyyteen”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva toteaa.
Pääsuuntaselvityksessä Itärataa on tarkasteltu mahdollistavana ratana, jolloin rataverkkoa voidaan laajentaa lähijunaliikenteen ja sen vaatimien seisakkeiden ja muiden rataosuuksien liittämiseksi joustavasti Itärataan. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti Porvoon ympäristöä ja uuden aseman sijaintia kolmen eri vaihtoehdon kautta. Asemien suunnittelun lähtökohtana on Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton vuonna 2023 julkaistussa selvityksessä esitetyt asemasijainnit.
”Porvooseen suunnitellaan henkilöliikenteen asema. Asemavaihtoehdoista kaksi sijoittuu keskustan alle tunneliin ja yksi maan päälle Kuninkaanportissa”, Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.
Useita eri vaihtoehtoja
Työn aikana laadittiin useita eri ratalinjausvaihtoehtoja, joita tarkasteltiin osuuksilla: Lentoradasta erkaneminen (Lentorata–Paippistentie), Paippistentie–Porvoo, Porvoo–Koskenkylä, Koskenkylä–Elimäki, Elimäki–Koria.
Ratalinjauksien vaihtoehdot suunniteltiin nopeustasolle 300 km/h huomioiden muun muassa linjauksien tekninen toteutettavuus, kaavoitus, maankäyttö sekä luonnonympäristö ja maisema.
”Esimerkiksi Koskenkylän kohdalla, Lapinjärvi–Myrskylä-linjalla, on kaksi toistaiseksi tasaveroista linjausvaihtoehtoa, joiden osalta valinta tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perusteella vuoden 2025 lopulla”, Weurlander toteaa.
Pääsuuntaselvityksen aikana tunnistettiin lisätutkimuksia vaativia kohteita, joita selvitetään tarkemmin helmikuussa alkavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA).
Vaikutukset matka-aikaan ulottuvat Savon ja Karjalan ratoihin
Itärata suunnitellaan ensisijaisesti nopeaksi henkilöliikenneradaksi. Itärata lyhentäisi nykyisellä junakalustolla matka-aikaa Helsingistä Kouvolaan viidenneksellä. Porvoon ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi noin puoleen tuntiin bussin korvautuessa junalla.
Kouvolassa rata haarautuu nykyisiin Savon ja Karjalan ratoihin – tavoitteena on kolmen tunnin matkustusaika Helsingistä Kuopioon ja Joensuuhun.
Itäradan linjausvaihtoehtojen kustannusarviot pääsuuntaselvityksen mukaan ovat 1,6–3,0 miljardia euroa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on tunneleiden kokonaispituus. Edullisin vaihtoehto ei sisällä maanalaista asemaa Keravalle eikä Porvooseen, kalleimmassa vaihtoehdossa Porvooseen rakennettaisiin maanalainen asema ja Keravalle asemavaraus.
Luontoarvot vaativat jatkoselvityksiä
Ympäristöolosuhteet Itäradan ratalinjauksella vaihtelevat suuresti. Rata kulkee paikoin tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, paikoin jokien yli, metsässä tai pellolla. Suunnittelualue on osin kaavoittamatonta ja vaatii siten tarkempia selvityksiä.
”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa pääsuuntaselvityksen aikana ja saaneet paljon arvokasta tietoa. Samalla olemme tunnistaneet asioita, jotka vaativat jatkoselvityksiä helmikuussa käynnistyvän ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä”, Weurlander toteaa.
Suunnitteluvaihe kestää 2030-luvun taitteeseen, ja radan toteutuessa liikennöinti Itäradalla voisi alkaa 2030-luvun lopulla.
Pääsuuntaselvityksen toteutti Itäradan kumppanina Ramboll Finland Oy.
Liitteet:
Itäradan pääsuuntaselvitys (pdf)
Itäradan pääsuuntaselvitys, tiivistelmä (pdf)
Itäradan suunnittelukatsaus (pdf)
Lisätiedot:
Minna Weurlander, suunnittelujohtaja, Itärata Oy, minna.weurlander@itarata.fi, p. 040 530 3496
Yhteyshenkilöt
Katri ParikkaviestintäpäällikköItärata Oy
Puh:044 275 3028katri.parikka@itarata.fiKuvat
Liitteet
Itärata Oy
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Euroopan komissio on esittänyt Itärataa osaksi Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa. Lisätietoa: www.itarata.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itärata Oy
Redogörelse: Anslutningen till det europeiska bannätet skulle öka Finlands konkurrenskraft20.3.2025 14:24:14 EET | Pressmeddelande
Finland har till hands ett unikt tillfälle att förbättra sin konkurrenskraft och försörjningsberedskap genom att ansluta sig till det europeiska bannätet. Via Rail Baltica skulle även logistikförbindelserna i Finland kunna omfattas av den europeiska spårvidden, berättar utredningen som Östbanan Ab låtit göra om godstrafiken.
Selvitys: Liittyminen eurooppalaiseen rataverkkoon lisäisi Suomen kilpailukykyä20.3.2025 14:23:20 EET | Tiedote
Suomella on käsissään ainutlaatuinen tilaisuus parantaa kilpailukykyään ja huoltovarmuuttaan liittymällä osaksi eurooppalaista rataverkkoa. Rail Baltican kautta Suomenkin logistiikkayhteydet saataisiin eurooppalaisen raideleveyden piiriin, kertoo Itärata Oy:n teettämä tavaraliikenneselvitys.
Den arkeologiska utredningen av planeringsområdet för Östbanan blev klar – 101 nya objekt13.3.2025 10:13:26 EET | Pressmeddelande
Den arkeologiska utredningen av planeringsområdet för Östbanan har färdigställts. Inventeringen som genomfördes av Museiverkets arkeologiska fälttjänster gav en heltäckande bild av det arkeologiska kulturarvet i de nuvarande sträckningsalternativens influensområde. I utredningen hittades bland annat kolmilor, gränsmärken och lämningar av vattenkvarnar.
Itäradan suunnittelualueen arkeologinen selvitys valmistui – 101 uutta kohdetta13.3.2025 10:12:40 EET | Tiedote
Itäradan suunnittelualueella tehty arkeologinen selvitys on valmistunut. Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen toteuttama inventointi tuotti kattavan kuvan radan tämänhetkisten linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Selvityksessä löytyi muun muassa hiilimiiluja, rajamerkkejä ja vesimyllyjen jäänteitä.
Enkäten öppnas: Östbanan samlar in invånarnas och intressentgruppernas synpunkter och kommentarer12.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Projektet Östbanan öppnar torsdagen den 13 mars en webbenkät som är öppen för alla. I tjänsten kan invånare och andra intressentgrupper i planeringsområdet för banan skicka kommentarer om de planerade bansträckningarna samt dela med sig av sina åsikter om projektets inverkan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme