Lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt valittavat markkinaoikeuteen Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista
Vuoden alusta voimaan tulleet uudet sähköverkkopalvelun hinnoittelun valvontamenetelmät heikentävät perustavalla tavalla sähköverkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä, mikä on vastoin sähkömarkkinalain vaatimuksia.
Lähes kaikki Suomen sähköverkkoyhtiöt hakevat Energiaviraston päätöksiin muutosta markkinaoikeudessa. Yhtiöiden yhteinen valitus on toimitettu markkinaoikeuteen 29.1.2024
Energiaviraston uudet verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2027 ja 2028–2031 tulivat voimaan vuoden alussa. Uudet valvontamenetelmät pienentävät sähköverkkoyhtiöiden sallittua liikevaihtoa etenkin pitkällä aikavälillä ja heikentävät merkittävästi yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä.
Sähköverkkoyhtiöt pitävät Energiaviraston valvontamenetelmiin tekemiä muutoksia osin lainvastaisina ja kohtuuttomina.
Verkkoyhtiöille on tärkeää, että valvonnan periaatteet ovat selkeät ja yhdenmukaiset. Valvontamenetelmien tulisi samanaikaisesti varmistaa, että asiakkaiden verkkopalvelumaksut pysyvät kohtuullisina ja että verkkoyhtiöt voivat jatkaa investointeja sähköverkkojen kehittämiseen asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi.
- Seuraaville kahdeksalle vuodelle asetetut valvontamenetelmät eivät toteuta näistä jälkimmäistä vaatimusta, emmekä pidä tältä osin uusia valvontamenetelmiä sähkömarkkinalain mukaisina, kommentoi Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
Uudet valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, joka on ristiriidassa Suomen puhtaan siirtymän ja hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
- Euroopassa sähköverkkojen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa käännytään nyt uusilla valvontamenetelmillä vastakkaiseen suuntaan. Muun muassa näiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta uusia valvontamenetelmiä koskeva vaikutustenarviointi on ollut merkittävällä tavalla puutteellinen, kommentoi Lehto.
Lisätietoja: Ina Lehto, johtava asiantuntija, Energiateollisuus ry. Puhelin: 040 570 5589
Valvontamenetelmäkeskustelussa käytettyjä termejä:
- Regulaatio: Regulaation tarkoituksena on varmistaa, että verkkopalvelut ovat kaikkien verkon käyttäjien saatavilla sovitun laatuisina, tasapuolisesti ja kohtuuhintaan: Suomessa Energiavirasto toimii kansallisena regulaattorina.
- Valvontajakso: Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Seuraava jakso kattaa vuodet 2024–2027.
- Valvontamenetelmät: Energiavirasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi (=kahden valvontajakson ajaksi) verkkoyhtiöille valvontamenetelmät. Valvontamenetelmillä määritetään verkkotoiminnalle yhtiökohtainen sallittu liikevaihto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ina Lehtojohtava asiantuntijaEnergiaverkot
Puh:0405705589ina.lehto@energia.fiLinkit
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Tavoitteenamme on, että vuonna 2035 asiakas, yhteiskunta ja ympäristö saavat hiilineutraalista energiasta uutta hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Energiateollisuus ry
Sähköverkkopäivät: Sähköverkkojen kehittäminen on hiilinegatiivisuuden edellytys12.6.2024 10:00:49 EEST | Tiedote
Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitteitaan ilman merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. Energiateollisuuden arvion mukaan energiasiirtymän kasvuedellytysten luominen edellyttää sähkön jakelukapasiteetin yli kaksinkertaistamista nykyisestä tasosta.
Energiateollisuuden uusi ilmastotiekartta: päästöt negatiivisiksi 2030-luvulla6.6.2024 08:50:00 EEST | Tiedote
Energiateollisuuden tulevaisuudennäkymässä on tapahtunut selkeä muutos neljän vuoden takaiseen vähähiilitiekarttaan nähden. Puhtaan energian investointien jatko näyttää niin vahvalta, että hiilineutraaliutta seuraa hiilinegatiivisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa jo 2030-luvulla. Päästöjen painaminen pakkasen puolelle perustuu ensin fossiilipolttoaineista luopumiseen ja sitten hiilidioksidin talteenottoon bio- ja jätepolttoaineiden käytöstä.
Janne Kerttula valittu Euroopan kaukolämpöjärjestön johtoon4.6.2024 14:16:20 EEST | Tiedote
Energiateollisuus ry:n verkoista, palveluista ja kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula valittiin eurooppalaisen kaukolämpöjärjestön Euro Heat and Powerin (EHP) puheenjohtajaksi Rotterdamissa järjestön vuosittaisessa konferenssissa. Järjestö kokoaa yhteen eurooppalaisia kaukolämpöalan toimijoita ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Monessa EU-maassa lämmitysjärjestelmät perustuvat maakaasuun, jolla on etuoikeutettu asema myös joidenkin maiden lainsäädännössä. Kaukolämpö nähdään mahdollisuutena vähentää lämmityksen päästöjä ja samalla jatkaa Venäjän hyökkäyssodan käynnistämää irrottautumista kaasuriippuvuudesta. Venäläisen kaasun osuus on jo pudonnut vähäiseksi läntisessä Euroopassa, ja useat maat ovat irrottautuneet siitä kokonaan. Puheenjohtajuus on mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka historiallisessa saranakohdassa, kun samanaikaisesti irrottaudutaan Venäjästä ja ajetaan lämmityksen päästöjä alas myös muualla Euroopassa, Kerttula toteaa. - Järjestö on vienyt määrätietoisesti k
Talousvyöhykkeen merituulivoimarakentamista sääntelevän lain kanssa syytä edetä nopeasti23.5.2024 15:05:04 EEST | Tiedote
Energiateollisuus pitää merituulivoiman rakentamista talousvesialueelle sääntelevä lakia tarpeellisena ja toivoo pikaista etenemistä. Eteneminen edellyttää myös riittäviä viranomaisresursseja, että luvitusprosessit etenevät. Merituulivoimalla on tärkeä rooli varsinkin vetytalouden kehittämisessä.
Korjattu tiedote: Lisätty linkki tilastoihin. Sähkötilastot: Kylmä huhtikuu kasvatti sähkönkulutusta, ydinvoiman vuosihuollot vähensivät tuotantoa, sähkön keskihinta jopa laski maaliskuusta20.5.2024 11:15:48 EEST | Tiedote
Huhtikuun sähkönkulutus nousi viisi prosenttia vuoden 2023 huhtikuuhun verrattuna. Seisokit ja lakot vähensivät teollisuuden kulutusta, muun kulutuksen osuus nousi 19,5 % kylmien säiden takia. Sähkön keskihinta oli huhtikuussa 4,89 senttiä kilowattitunnilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme