Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta

Suomen Psykologiliitto tiedusteli joulukuussa 2023 jokaiselta Suomen aluehallintovirastolta, millä tavoin opiskeluhuollon psykologipalveluja koskevan lainsäädännön noudattamista hyvinvointialueilla ajantasaisesti seurataan ja millä keinoilla varmistetaan, että laissa määriteltyjä sitovia määräaikoja ja mitoituksia noudatetaan. 

Lisäksi Psykologiliitto pyysi Etelä-Suomen aluehallintovirastoa käynnistämään valvontatoimenpiteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osalta sen selvittämiseksi, onko hyvinvointialue järjestänyt opiskeluhuollon palvelut lain mukaisesti, kun se säästötoimenpiteenä lakkautti ostopalveluna toteutuneet psykologipalvelut osasta kouluja, ja tarjoaa palvelua ainoastaan keskitettynä puhelinpalveluna muutamia tunteja viikossa.

Opiskeluhuollon psykologipalveluilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten oppimisen tukemisessa sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla perusopetuksessa ja toisen asteen opinnoissa on oikeus saada opiskeluhuollon psykologin palveluita tarpeensa mukaisesti, asetettujen määräaikojen puitteissa, ja opiskelijan omassa lähiympäristössä. Lain mukaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa on tarjottava opiskelijalle viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija, huoltaja tai esimerkiksi opettaja on sitä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun tulee järjestää samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskeluhuollon psykologipalveluiden henkilöstömitoitus on säädetty lailla. Laki toteaa yksiselitteisesti, että yhtä psykologia kohti saa olla enintään 780 opiskelijaa.

Aluehallintovirastot haluttomia puuttumaan tilanteeseen

Vastauksissaan Psykologiliitolle aluehallintovirastot korostivat, että ensisijainen valvontavastuu on palveluja järjestävillä hyvinvointialueilla, jotka valvovat palvelujen lainmukaista toteutumista omavalvonnalla. Aluehallintoviraston tehtävä on varmistaa omavalvontaa ja puuttua tilanteeseen, kun omavalvonta ei riitä. 

Hyvinvointialueet ovatkin selvittäneet palveluiden saatavuutta, ja sen pohjalta myös aluehallintovirastojen tietoon on tullut, että psykologien osalta henkilöstömitoitus ei hyvinvointialueilla nyt suurelta osin toteudu.

Aluehallintovirastojen vastauksista käy kuitenkin ilmi, että omavalvontaa pidetään palvelujen puutteista huolimatta riittävänä valvontana ja toimenpiteitä suunnataan nimenomaan hyvinvointialueiden oman valvontaroolin vahvistamiseen. Myös Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätyi saattamaan Psykologiliiton sille esiintuomat epäkohdat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle ainoastaan otettavaksi huomioon toiminnan omavalvonnassa, eikä aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi ryhtyä mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin.

Parhaillaan käynnissä ovat myös valmistelut hallituksen ohjelmassaan lupaaman lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi alaikäisten mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. On selvää, että opiskeluhuollon kautta ei voida toteuttaa myöskään terapiatakuuta, mikäli hyvinvointialueet ja aluehallintovirastot eivät puutu palvelujen saatavuutta jo nyt heikentäviin puutteisiin.

Tilanteen toteaminen ei yksin riitä korjaukseksi

Psykologiliitto korostaa, että pelkkä psykologipalvelujen riittämättömyyden toteaminen omavalvonnassa ei ole riittävä toimenpide. Kun hyvinvointialueet karsivat lakisääteisiä palveluita, ovat syntyvät puutteet jo lähtökohtaisesti heidän tiedossaan, eikä ole todennäköistä, että asiaa ilman viranomaisvalvontaa tullaan korjaamaan. Aluehallintoviraston tulee varmistaa, että hyvinvointialueet ryhtyvät konkreettisiin toimiin korjatakseen tilanteen viipymättä. Aluehallintovirastojen tulee myös asettaa selkeät aikarajat, joiden puitteissa tilanne on korjattava lain vaatimalle minimitasolle. 

– Hyvinvointialueet ovat vedonneet vaikeuksiin rekrytoida työntekijöitä, mikä varmasti pitää myös paikkansa. Psykologiliiton tietoon on kuitenkin tullut eri puolilla Suomea toimivilta psykologeilta, että henkilöstön rekrytoimiseksi ei ole tehty juurikaan toimenpiteitä. On ollut jopa tilanteita, ettei avoimia työpaikkoja edes laiteta hakuun, eikä työtehtävien veto- tai pitovoimaa ole pyritty millään tapaa edistämään, kuvailee Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Psykologiliitto muistuttaa, että lähtökohtaisesti psykologien saatavuus on kuitenkin hyvää. Psykologeja valmistuu enemmän kuin eläköityy ja koulutusmääriä on lähivuosina myös kasvatettu merkittävästi. Psykologiliitto on myös aktiivisesti esittänyt keinoja psykologien rekrytoinnin helpottamiseksi.

Valvonta valitusten varassa

Tammikuun 31. päivään 2024 mennessä vastaukset tiedusteluun on saatu Etelä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoilta. Ne olivat ohjanneet hyvinvointialueiden toimintaa mm. ohjeistamalla, toteuttamalla kyselyn omavalvonnan havainnoista ja toimenpiteistä ja tekemällä ohjaus- ja arviointikäyntejä hyvinvointialueille. Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen alueella on myös ollut tai on parhaillaan käynnissä valvontamenettelyjä psykologipalveluihin liittyen, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tiedossa johtavatko ne varsinaisiin toimenpiteisiin.

– Pelkomme siitä, että lasten ja nuorten lakisääteiset psykologipalvelut eivät hyvinvointialueille siirrettäessä toteudu eikä asialle myöskään käytännössä tehdä mitään, näyttää käyvän toteen. Saamamme vastaukset vahvistavat, että asiakkaiden tekemät kantelut ovat merkittävässä roolissa aluehallintovirastojen valvonnan aloittamisessa, ja sitä kautta palveluiden saatavuuden parantamisessa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen toteaa. – Psykologiliitto muistuttaakin, että jokaisella, joka ei saa riittävästi ja tarpeeksi nopeasti opiskeluhuollon psykologin palveluita, on oikeus valittaa asiasta aluehallintovirastoon.