Toteutuuko lapsen etu virallisen lääketieteen ulkopuolisissa hoidoissa?

Lapsiasiavaltuutettu järjesti pyöreän pöydän keskustelun lapsen oikeuksien toteutumisesta virallisen lääketieteen ulkopuolisissa hoidoissa ja hyvinvointipalveluissa. Keskustelu on osa lapsiasiavaltuutetun vuoden 2023 strategista painopistettä, lapsen oikeutta terveyteen. Aihe on ajankohtainen, sillä alan lainsäädäntötarpeen selvittäminen on osa hallitusohjelmaa.

Lapsille tarkoitetuista virallisen lääketieteen ulkopuolisista hoidoista on hyvin vähän tilasto- tai tutkimustietoa. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena oli tarkentaa tilannekuvaa ja tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää lapsen oikeuksien toteutumista erilaisissa hoidoissa ja hyvinvointipalveluissa. Hoitojen ja palvelujen kirjo on erittäin laaja. Alustajina tilaisuudessa olivat Tampereen yliopiston akatemiatutkija Pia Vuolanto, Luontaishoitajien Keskusliitto ry:n puheenjohtaja Marja Jokela ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen edustaja Sauli Palmu.

Käsitteiden valinta luo mielikuvia ja vaikuttaa keskustelun sävyyn

Julkinen keskustelu virallisen lääketieteen ulkopuolisista hoidoista on usein kärjistynyttä. Toimialasta käytetyt käsitteet, kuten vaihtoehtohoidot tai uskomushoidot, ovat arvolatautuneita ja usein tarkoituksellisesti vastakkain aseteltuja. Neutraalin käsitteistön rakentaminen on vaikeaa, kun palvelujen tarjonta on niin kirjava.

”Erilaisista hoidoista ei ole mielekästä puhua samanaikaisesti esimerkiksi haittavaikutuksia pohdittaessa. Lääkärien tulisi välttää ristiriitaa vanhempien kanssa, ja vanhempien on tärkeää kertoa lääkärille lapsen saamista muista hoidoista, jotta esimerkiksi yhteisvaikutuksia voidaan arvioida”, lastentautiopin vs. professori Sauli Palmu korosti alustuksessaan.

Pyöreän pöydän keskustelijoiden mukaan virallisen terveydenhuollon ulkopuoliseen hoitoon hakeutumisen taustalla voi olla esimerkiksi halu täydentää terveydenhuollon palveluja, koettu vaikeus päästä terveydenhuollon palvelujen piiriin, vanhempien omat kokemukset erilaisista hoidoista tai erilaiset elämänkatsomukselliset syyt.

Mitä lainsäädännön muutoksia alalle tarvitaan?

Tällä hetkellä hoitoja ja palveluja tarjoavien palveluntarjoajien kenttä ja määrä on hahmottumaton.

”Toimintaan ei ole ilmoitus- tai lupamenettelyä eikä toimijoille ammattipätevyysvelvoitteita. Viranomaiset ja asiakkaat eivät siten tiedä tarjottavista palveluista ja palveluntarjoajista tarkemmin, ja palvelut ovat hyvin erilaisia sekä sisällöltään että vaikuttavuudeltaan ja riskeiltään. Alan valvonta on jälkikäteistä, ja nykyinen sääntely soveltuu toimialaan heikosti. Lapset on tunnistettu kaikissa palveluissa haavoittuvaksi ryhmäksi”, ylitarkastaja Annina Nyholm Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta kertoo.

Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin myös hallitusohjelmakirjausta lainsäädäntötarpeen selvittämisestä. Lainsäädäntöä kehittämällä lasten asema voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon.

”Hallitusohjelmakirjaus jättää vielä avoimeksi, aiotaanko selvittää vain alan valvontaa vai myös tarvetta säädellä esimerkiksi alan koulutusvaatimuksia, ammattilaisten rekisteröintiä, ammattieettisiä ohjeita tai mahdollista palveluntarjoamisen rajoittamista, jolloin tiettyjä hoitomuotoja ei saisi tarjota lapsille”, juristi Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta selventää.

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että kaikessa toiminnassa tulee edistää lapsen oikeuksia ja huomioida tärkeimpänä asiana lapsen etu.

Lisätietoja

Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu 10.10.2023: Lapsen oikeudet ja virallisen lääketieteen ulkopuoliset hoitomuodot ja hyvinvointipalvelut. Muistio verkkosivuilla

*******

Barnombudsmannen anordnade ett rundabordssamtal om barnets rättigheter och behandlingsmetoder och välfärdstjänster utanför konventionell medicin. Samtalet är en del av barnombudsmannens strategiska prioriterade område för år 2023, barnets rätt till hälsa. Temat är aktuellt, eftersom utredning av behovet av lagstiftning om branschen är en del av regeringsprogrammet.

Det finns väldigt lite statistik och forskningsdata om behandlingar utanför skolmedicinen avsedda för barn. Syftet med rundabordssamtalet var att precisera lägesbilden och identifiera faktorer som kan stärka eller försvaga tillgodoseendet av barnets rättigheter vid olika behandlingar och välfärdstjänster. Det finns ett väldigt brett spektrum av olika behandlingar och tjänster. Inledningsanföranden vid rundabordssamtalet hölls av akademiforskare vid Tammerfors universitet Pia Vuolanto, ordförande i Centralförbundet för naturmedicin rf Marja Jokela och representanten för Barnläkarföreningen i Finland Sauli Palmu.

Val av begrepp skapar föreställningar och påverkar samtalstonen

Den offentliga debatten om behandlingar som inte ingår i skolmedicinen är ofta tillspetsad. Begrepp som används om branschen, till exempel alternativa eller alternativmedicinska behandlingar, är värdemässigt laddade och ofta avsiktligt framställda som motsatser till skolmedicinen. Det är svårt att utveckla neutrala begrepp när tjänsteutbudet är så varierande.

”Det är inte ändamålsenligt att tala om de olika behandlingarna i samband med till exempel eventuella biverkningar. Läkarna bör undvika konflikter med föräldrarna, och det är viktigt att föräldrarna berättar om sina barns övriga behandlingar så att man kan bedöma till exempel de kumulativa effekterna”, underströk tillförordnad professor i pediatrik Sauli Palmu i sitt öppningsanförande.

Enligt deltagarna i rundabordssamtalet kan till exempel en önskan att komplettera hälsovårdstjänsterna, upplevda svårigheter att få tillgång till hälsovårdstjänster, föräldrarnas egna erfarenheter av olika behandlingar eller olika livsåskådningsfrågor vara bakomliggande skäl till att man söker sig till vård utanför skolmedicinen.

Hurdana lagstiftningsändringar behövs i branschen?

Fältet och antalet tjänsteleverantörer i branschen är för närvarande diffusa.

”Det finns inget anmälnings- eller tillståndsförfarande för verksamhet i branschen och inte heller några förpliktelser vad gäller aktörernas yrkeskompetens. Myndigheterna och kunderna har därmed inte någon mer ingående kännedom om de tjänster som erbjuds eller om tjänsteleverantörerna, och tjänsterna är väldigt olika både till innehållet och effektiviteten samt riskerna. Tillsynen i branschen sker i efterhand, och den nuvarande regleringen är inte adekvat. Inom alla dessa tjänster har barn identifierats som en sårbar grupp”, säger överinspektör Annina Nyholm vid Säkerhets- och kemikalieverket.

Under barnombudsmannens rundabordssamtal diskuterades också regeringsprogrammets skrivning om utredning av behovet av lagstiftning. Barnens ställning skulle kunna beaktas bättre än hittills genom att utveckla lagstiftningen.

”Regeringsprogrammets skrivning lämnar öppet huruvida man endast ämnar utreda tillsynen av branschen eller också behovet av reglering av till exempel utbildningskrav i branschen, registrering av yrkespersoner, yrkesetiska anvisningar eller eventuell begränsning av tillhandahållande av tjänster, vilket skulle innebära att vissa behandlingsformer inte får erbjudas till barn”, förtydligar jurist Merike Helander vid barnombudsmannens byrå.

Barnombudsmannen vill påminna om att barnets rättigheter ska främjas och barnets bästa prioriteras i all verksamhet.