Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista

Jaa

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert EdelfeltJalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Helene Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten itsevarma eleganssi tuli osaksi Schjerfbeckin maalausten modernia naiskuvausta. Schjerfbeckin ja hänen serkuntyttärensä Dora Estlanderin (1888–1968) kirjeenvaihto vuosilta 1922–1945 paljastaa taiteilijan suuren kiinnostuksen pukuihin ja muotiin. He keskustelevat muodista, kankaista ja kaavoista, ja kirjeistä ilmenee, että vaatteet ja asusteet olivat Schjerfbeckille tärkeitä sekä osana taiteellista luomista että vastapainona työlle. Kirjeet kertovat myös siitä, miten vaatteita hankittiin, ommeltiin ja huollettiin.

Schjerfbeck & muoti -kirjassa esitellään rinnakkain maalaustaidetta ja historiallisia pukuja, muodin ja kuvataiteen kehitystä sekä modernin elämän ilmiöitä 1880-luvulta 1950-luvulle asti. Vanhat muotikuvat ja taideteokset ilmentävät Schjerfbeckin aikakauden pukuloistoa ja vaatetuksen arkea. Kirja esittelee myös pukujen valmistuksen ja suomalaisen ateljeemuodin historiaa vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin sekä panssarimaisista korseteista liikkuvuuden mahdollistaviin asuihin.

Kirjassa esitellään Schjerfbeckin lisäksi edustava joukko suomalaisen modernin taiteen kärkinimiä: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.

Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950
Kirjoittajat: Sue Cedercreutz-Suhonen, Ritva Koskennurmi-Sivonen, Marja Lahelma, Lotta Nylund, Katri Pyysalo, Irma Romero
Parvs & Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, 2024, 136 sivua, sidottu

Kirja on saatavilla myös ruotsiksi nimellä Schjerfbeck & mode – konst och dräkthistoria 1880–1950.

Villa Gyllenbergin näyttely Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on avoinna 14.2.–9.6.2024, ja sen ovat kuratoineet kirjan toimittaja, museon intendentti Lotta Nylund, taidehistorioitsija Marja Lahelma ja pukuhistorian asiantuntija Katri Pyysalo, jotka ovat myös teoksen kirjoittajia.

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto toimittajille: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätiedot näyttelystä: Siiri Oinonen, yleisöpalveluvastaava, Villa Gyllenberg, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Helene Schjerfbeck: ”Laiturilla”, 1879, öljy kankaalle, 38,5 ✕ 35,2 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Helene Schjerfbeck: ”Laiturilla”, 1879, öljy kankaalle, 38,5 ✕ 35,2 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Kuva: Tomi Parkkonen
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Nuori tyttö koivujen alla”, 1891, öljy kankaalle, 68,5 ✕ 78 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Nuori tyttö koivujen alla”, 1891, öljy kankaalle, 68,5 ✕ 78 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö | / Matias Uusikylä
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Eydtkuhnenin tyttö II”, 1927, öljy kankaalle, 70 ✕ 54,5 cm,  Yjrö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Helene Schjerfbeck: ”Eydtkuhnenin tyttö II”, 1927, öljy kankaalle, 70 ✕ 54,5 cm, Yjrö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Pakeneva kreivitär”, 1917, hiili, vesiväri ja guassi paperille, 36,5 ✕ 25 cm, yksityiskokoelma
Helene Schjerfbeck: ”Pakeneva kreivitär”, 1917, hiili, vesiväri ja guassi paperille, 36,5 ✕ 25 cm, yksityiskokoelma
Kuva: Matias Uusikylä
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Nainen ja sininen hiuskoriste, Guysin mukaan”, 1940, öljy kankaalle, 69 ✕ 61 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Nainen ja sininen hiuskoriste, Guysin mukaan”, 1940, öljy kankaalle, 69 ✕ 61 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä
Lataa
Puvun materiaalina on kevyt barège-kangas, joka on villan ja silkin sekoitetta. Kaulus on tummanpunaista samettia. Jenny Simolin (1858–1946) käytti pukua Nylands nation -osakunnan tanssiaisissa 1886 ja myöhemmin samana vuonna myös tyttärensä ristiäisissä. Stiftelsen Kulla herrgård
Puvun materiaalina on kevyt barège-kangas, joka on villan ja silkin sekoitetta. Kaulus on tummanpunaista samettia. Jenny Simolin (1858–1946) käytti pukua Nylands nation -osakunnan tanssiaisissa 1886 ja myöhemmin samana vuonna myös tyttärensä ristiäisissä. Stiftelsen Kulla herrgård
Kuva: Kati Rapia
Lataa
Albert Edelfelt: ”Sophie Manzey”, 1880, öljy kankaalle, 76 ✕ 60 cm,  Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Albert Edelfelt: ”Sophie Manzey”, 1880, öljy kankaalle, 76 ✕ 60 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä
Lataa
Ranskalaisen Modes d’Été -muotilehden tyylikästä ja linjakasta eleganssia vuodelta 1938
Ranskalaisen Modes d’Été -muotilehden tyylikästä ja linjakasta eleganssia vuodelta 1938
Lataa
La Roben mainos Muotikuva-lehdessä 3/1944 oli poikkeuksellinen, sillä ateljeet eivät juuri koskaan mainostaneet lehdissä. Tämä La Roben harvinainen mainos antaa monipuolisemman kuvan kyseisen ateljeen palveluista, kuin mitä niiltä tavallisesti odotettiin. Pukuja teetettiin yleensä juhliin, töihin ja arkikäyttöön. Ateljeepuku kotona tai pihamaalla oli varmasti erikoisuus.
La Roben mainos Muotikuva-lehdessä 3/1944 oli poikkeuksellinen, sillä ateljeet eivät juuri koskaan mainostaneet lehdissä. Tämä La Roben harvinainen mainos antaa monipuolisemman kuvan kyseisen ateljeen palveluista, kuin mitä niiltä tavallisesti odotettiin. Pukuja teetettiin yleensä juhliin, töihin ja arkikäyttöön. Ateljeepuku kotona tai pihamaalla oli varmasti erikoisuus.
Lataa
Aikansa huippumalli Nora Mäkinen Salon Lindbladin mustassa poimutuksin valmistetussa kreppikankaisessa iltapuvussa. Muotikuva 1/1947
Aikansa huippumalli Nora Mäkinen Salon Lindbladin mustassa poimutuksin valmistetussa kreppikankaisessa iltapuvussa. Muotikuva 1/1947
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Tumma nainen”, 1929, öljy kankaalle, 53,5 ✕ 41,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Helene Schjerfbeck: ”Tumma nainen”, 1929, öljy kankaalle, 53,5 ✕ 41,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä
Lataa
Vaatesuunnittelija-ompelija Irma Romeron tulkinta mallin asusta Helene Schjerfbeckin maalauksessa Tumma nainen (1929). Kimono­tyyliset takit ja vekkihameet olivat muotia 1920-luvulla. Kukkakuosi on käsinmaalattu oliivinvihreäksi värjätylle kreppisilkille.
Vaatesuunnittelija-ompelija Irma Romeron tulkinta mallin asusta Helene Schjerfbeckin maalauksessa Tumma nainen (1929). Kimono­tyyliset takit ja vekkihameet olivat muotia 1920-luvulla. Kukkakuosi on käsinmaalattu oliivinvihreäksi värjätylle kreppisilkille.
Kuva: Tomi Parkkonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Kokoelmakirja "Taide pidentää ikää" esittelee HUSin mittavaa taidekokoelmaa12.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote

”Taide pidentää ikää” on väite, jolle ei ole syytä nauraa. Niin suomalaiset kuin kansainväliset tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet sen tieteellisesti päteväksi. Tämä tosiasia on nykyisin keskeinen yllyke hankkia taidetta terveydenhuollon eri tiloihin, olivatpa sitten kysymyksessä sairaalat, terveysasemat tai laboratoriot. Toinen motivaatio on julkisin hankinnoin tukea elävien taiteilijoiden työtä.

Taidekriitikko Timo Valjakka ja taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs jatkavat Parvsin esseekirjasarjaa24.10.2024 13:16:42 EEST | Tiedote

Parvs-kustantamon Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista -esseekirjasarja saa nyt jatkoa suomeksi ja ruotsiksi. Eturivin taidekriitikoihin kuuluva Timo Valjakka on kirjoittanut taiteesta 1980-luvulta lähtien. Nyt julkaistavan Taiteen matkassa – Kirjoituksia taiteesta ja sen tekijöistä -kirjan teksteissä Valjakka kirjoittaa kohtaamisistaan taiteilijoiden kanssa ja paneutuu siihen, miten he ajattelevat ja työskentelevät. Taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee Att tänka konst – Aspekter på teori och praktik -kirjan esseissään erilaisia tapoja suhtautua taiteeseen, sen yhteiskunnalliseen rooliin ja sen muotoon tietona.

Ensimmäinen kattava tietokirja jugendarkkitehti Gustaf Estlanderista24.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Gustaf Estlander (1876–1930) oli 1900-luvun ensimmäisten vuosien ahkerin asuinkerrostalojen arkkitehti Suomessa. Hänen suunnittelemansa rakennukset kertovat aikansa kansallisista ja kansainvälisistä tyylivirtauksista, ja hänen piirtämänsä lukuisat linnaromantiikkaa huokuvat talot ovat muovanneet Helsingin kaupunki-ilmettä ja mielikuvaa koko suomalaisesta jugendarkkitehtuurista. Nyt julkaistava kirja esittelee kattavasti Estlanderin arkkitehtuuria.

Lauri Erikssonin valokuvakirja ”Muodonmuutoksia” on runollinen elämäntarina muistoista ja katoavaisuudesta24.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson (s. 1965) on viime vuosina jäljittänyt elinympäristöstään omaelämäkerrallisia tapahtumia, aineksia ja kerrostumia muovaten niistä uusia sommitelmia: valokuvia ja tekstejä. Lauri Erikssonin omakuvat, maisemat ja havainnot sitovat yhteen kollektiivista kaipuuta ihmisen ja ympäristön monimuotoisessa vuorovaikutuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye