STTK ry.

SAK, Akava ja STTK: Hallitus uhkaa kaataa EU:n yritysvastuudirektiivin

Jaa

Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut.

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa. Hallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat voimakkaasti kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.

Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.
- Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia, toteaa SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.

Suomen hallituksen kannanmuutos tuntuu erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.
- Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä. Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow painottaa.

- Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Pia Björkbacka, SAK,
pia.bjorkbacka@sak.fi puhelin 050 464 5342
Johtava asiantuntija Anu Tuovinen, Akava, anu.tuovinen@akava.fi puhelin 050 308 6943
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow, STTK,
elena.gorschkow@sttk.fi puhelin 044 743 1725

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK selvitti: Henkilöstön hallintoedustus Suomessa Ruotsia ja Saksaa heikompaa26.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j

STTK: Suomi tarvitsee budjettiriihestä tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja21.8.2024 05:55:00 EEST | Tiedote

Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p

STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää, myös liittojen yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan28.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye