ELY-keskus kohdensi Pohjois-Savon elinkeinojen ja alueiden elinvoimaisuuden kehittämiseen yli 198 miljoonaa euroa

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen toteaa vuoden 2023 olleen monin tavoin haastava.  

- Vaikka edellisvuosina alkanut kustannusten nousu jossain määrin tasaantui, korkeat hinnat heijastuivat edelleen markkinoihin ja myös ELY-keskuksen rahoituksen ostovoimaan. Haasteista huolimatta ELY-keskuksen rahoituksella saatiin edistettyä merkittäviä alueen elinvoimaa lisääviä toimenpiteitä, joista esimerkkejä on koottu tähän rahoitustiedotteeseen, Huttunen kertoo.  

Yritykset hyödynsivät monipuolisesti ELY-keskuksen palveluja  
- Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin pohjoissavolaisille yrityksille ennätyksellisen paljon 

Pohjois-Savon yritykset ja maatilat hyödynsivät aktiivisesti ELY-keskuksen palveluita. Suoraa yritysrahoitusta käytti lähes 300 yritystä.  

Yrityksiä ja maatiloja tuettiin rahoitustoimenpitein 40,5 miljoonalla eurolla. Rahoitus tukee merkittävästi aluetalouden kasvua Pohjois-Savon kuntien alueella. Yritys- ja kehittämisrahoituksella edistetään alueen kestävää kasvua, lisätään yritysten ja alueen kansainvälistymistä ja kilpailukykyä, luodaan ja säilytetään työpaikkoja sekä vahvistetaan maaseudun ja kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta.  

- Rahoitusta elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen haettiin todella runsaasti. Rahoitustilanne paranee kuluvana vuonna entisestään, erityisesti kun maaseudun hanke- ja yritystuet käynnistyvät täysimääräisesti. Huolimatta toimintaympäristössä vallitsevasta epävarmuudesta alueen yritykset kehittävät toimintaansa todella aktiivisesti ja yrityksillä on halua ja kykyä tehdä isojakin investointeja, johtaja Jan Blomberg arvioi tulevaa. 

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin pohjoissavolaisille yrityksille erityisen paljon, yhteensä 27,3 miljoona euroa. Summa on kautta aikojen korkein (pl. koronavuosi 2020). Poikkeuksellisen suureen myöntöön vaikuttaa se, että kuluvalla EU-ohjelmakaudella on käytettävissä lisärahoitusta (JTF-rahoitus). Alueellisesti investointipainotteisesta rahoituksesta kohdistui 14,9 M€ Ylä-Savoon, 10,4 M€ Kuopion seudulle, Keski-Savoon 1,6 M€, Koillis-Savoon 0,3 M€ ja Sisä-Savoon 0,1 M€. Toimialoista suurimmat olivat puunjalostusteollisuus, teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus ja matkailu.  

Maaseudun yritystukien osalta rahastokausi pääsee täysimääräisesti käyntiin vasta vuoden 2024 puolella. Ensimmäiset yritystukipäätökset tehtiin joulukuussa 2023. Yhteensä seitsemälle hankkeelle myönnettiin 1,3 miljoona euroa.   

ELY-keskuksen rahoituspalveluissa tapahtui muutoksia vuoden 2023 loppupuolella, kun yritysten kehittämispalvelut poistuvat palveluvalikoimasta. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu palvelu on saanut historiansa aikana paljon kiitosta asiakkailta. Viime vuonna yhteensä 214 pohjoissavolaista yritystä hyödynsi tätä palvelua erityisesti markkinoinnin kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja vastuullisuusasioiden edistämiseen.  

Kehittämisrahoituksen kysyntä oli todella suurta 

Euroopan sosiaalirahasto ESR+ kysyntä oli viime vuonna ennätyksellisen vilkasta. Vuonna 2023 rahoitusta kohdennettiin 17,2 miljoona euroa kaikkiaan 57 eri hankkeelle. Hanketeemoina korostuvat maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen, mielenterveys- ja päihdetyö sekä kasvualoja tukevat rekrytointi- ja koulutusavaukset.  

Suomen saama EU-rahoitus ESR+-rahastosta on vuosille 2021-2027 noin 602 miljoonaa euroa. Pohjois-Savoon tästä kohdistuu 38 miljoonaa euroa. ESR+ rahoituskysyntä on ennätyksellisen suurta myös koko Suomessa. Ohjelmatyössä voidaan tällä kaudella kehittää uutuutena lastensuojelutyötä ja toteuttaa ruoka-apua. 

Aluekehittämiseen tarkoitettu kehittämisrahoitus on vuoden 2023 aikana painottunut kiertotalouden ja matkailun toimintaympäristön edistämiseen. Rahoitusta on saanut seitsemän eri hanketta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi Bellanrannan matkailun liikennehanke, tekstiilien sivuvirtojen kartoittaminen ja hyödyntäminen Pohjois-Savossa ja juniorijalkapalloilun tapahtumien yhteiskehittäminen liiketoimintanäkökulmasta.  

RekryKoulutuksilla ratkaisuja Pohjois-Savon kuljetus- ja teknologiateollisuuden osaajapulaan ja starttirahalla uusia yrittäjiä 

Yhteishankintakoulutuksiin käytettiin vuonna 2023 noin kolme miljoonaa euroa. Suuri summa kertoo yritysten akuutista osaajatarpeesta ja pääosa rahoituksesta on käytetty yritysten ja TE-palveluiden yhteisesti rahoittamiin rekrytointikoulutuksiin, joita on hankittu Pohjois-Savossa yhteensä noin 2,8 miljoona euroa ja niissä on ollut mukana yhteensä 59 pohjoissavolaista työnantajaa sekä 186 työnhakijaa. Eniten rekrytointikoulutuksia on järjestetty kuljetusalan ja teknologiateollisuuden eri tehtäviin sekä markkinoinnin ja ohjelmoinnin asiantuntijatehtäviin.   

Starttirahoja on myönnetty pohjoissavolaisille aloittaville yrittäjille yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.  Myönteisiä starttirahapäätöksiä tehtiin kaikkiaan 275 kappaletta.  

Maahanmuuton merkitys on ollut kasvussa 

Maakunnan maahanmuutossa on ollut selvää kasvua parin viime vuoden aikana. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen käytettiin maakunnassa yhteensä 1,8 miljoona euroa, jolla edistetään maahanmuuttajien suomen kielen osaamista sekä kotoutumista Suomeen.   

Kiintiöpakolaisten sekä tilapäistä suojelua saavien ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edistämisestä maksettiin Pohjois-Savon kunnille ja hyvinvointialueelle yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa.  

Uuden maaseuturahastokauden aloitus näkyi maaseuturahoituksessa   

Maaseuturahoituksessa uusi rahoituskausi käynnistyi portaittain vuoden 2023 aikana. Rahoitus käynnistyi Neuvo-korvauksilla ja maatilojen investoinneilla. Neuvo-korvaukset käynnistyivät ennätystahtiin, maatilojen investointien osalta päästiin aloittamaan toukokuussa.  

Maatalouden investointituen myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 131 kpl ja niihin myönnettiin avustusta yli neljä miljoonaa euroa. Aloitustukia myönnettiin 19 kpl ja avustusta 760 000. Neuvo-korvauksia myönnettiin 2,25 miljoonaa euroa (2866 kpl).  

Maatilojen investoinnit ovat edelleen painottuneet ympäristön tilan parantamiseen ja maatilan energiainvestointeihin.  Hanke- ja yritystukien täysimääräinen käyntiinlähtö tapahtuu vasta vuoden 2024 puolella sekä ELY-keskuksen että Leadereiden kautta rahoitettavien tukien osalta.  

Uusi kalatalouden EU-ohjelma käynnistyi 

Kalatalouden EU-rahoituksessa käynnistyi vuoden 2023 alussa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen toimintaohjelma. Koko maassa on yksi toimintaohjelma ja rahoituskehys. Pohjois-Savossa eniten kalatalouden investointirahoitusta myönnettiin vesiviljelyyn. Yhteensä kalatalouden EU-rahoitusta myönnettiin 828 500 euroa. 

Vapaaehtoinen metsien ja soiden suojelu kiinnosti - Uusia luonnonsuojelualueita liki 800 hehtaaria 

Ympäristöpuolella rahoitusta on tarjolla tavallisille ihmisille ja yhteisöille. Vanhojen arvokkaiden rakennusten omistajille tarjotaan avustusta rakennusten hoitoon esimerkiksi kattojen kunnostukseen tai ulkorakennusten maalaukseen. Vesialueen omistajille tarjotaan neuvontaa ja tukea.   

- Viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita perustettiin liki 800 hehtaaria. Suoalueista suurimmat suojelukohteet olivat Kinttusalmensuon 211 hehtaaria, Kilposuo-Hiukansuon 105 hehtaaria Sonkajärveltä ja 53 hehtaarin alue Rautavaaran Ryhäsensuolta. Myös maakunnan vesientilaa kohennettiin lukuisilla uusilla vesistöhankkeilla, johtaja Kimmo Haapanen kertoo viime vuodesta.  

Pohjois-Savon ELY-keskus suojeli vapaaehtoisen METSO-ohjelman sekä vanhojen suojeluohjelmien kautta 197 hehtaaria vuonna 2023. Lisäksi Helmi-ohjelmassa suojeltiin 589 ha soita. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojeluhehtaarien yhteismäärä kohosi 786 hehtaariin vuonna 2023. Lisäksi tehtiin määräaikaista suojelua 11 hehtaarin alueille liito-oravien suojelemiseksi.  

Pohjois-Savossa suojeltiin maanomistajien aloitteesta, osana Helmi-ohjelmaa, viime vuonna 589 suohehtaaria kaikkiaan 25 suon alueelta. Korvauksia maksettiin maanomistajille n. 1,07 M€ euroa. Tavoitteena on laajentaa soidensuojeluverkostoa ja edistää suoluontotyyppien suojelua. Helmi-ohjelmassa on neljän viime vuoden aikana suojeltu soita yhteensä n. 2 715 hehtaaria. Suojeluun toivotaan erityisesti luonnontilaisia korpia ja reheviä soita kuten lettoja.   

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta suojeltiin viime vuonna 144 hehtaaria metsäalueita 23:llä eri kiinteistöllä. Korvauksia maksettiin noin 1,43 miljoonaa euroa. Suurimpia suojelukohteita olivat Lapinlahden Kolmasmäki (28 ha) ja Suonenjoen Petsamon Simolanvuori (14 ha). METSO-ohjelman kokonaistavoite 6 600 ha Pohjois-Savossa saavutettiin jo vuonna 2021. 

Jatkossakin voidaan toteuttaa arvokkaimpia metsäalueita määrärahojen puitteissa. Suojelutarjouksia toivotaan erityisesti lehdoista, korvista ja vanhoista metsistä sekä suojelualueisiin rajautuvista metsistä. HELMI- ja METSO -ohjelmat ovat maanomistajille vapaaehtoisia.  

Lintuvesihankkeiden toteutus eteni vauhdikkaasti 

Vanhoja luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoon sisältyviä kohteita suojeltiin viime vuonna noin 53 hehtaaria 20:ssa eri kohteessa ja korvauksia maksettiin noin 348 000 euroa. Valtaosa viime vuonna suojelluista ja jäljellä olevista suojelemattomista kohteista on lintuvesialueita. 

Pohjois-Savossa jatkettiin viime vuonna vahvasti Helmi-elinympäristöohjelman toteutusta, mihin liittyi kunnostustoimenpiteitä, luontotyyppien ja lajien inventointeja sekä Helmi-yhteistyöryhmän kautta tapahtuvaa sidosryhmätoimintaa. Elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotoimenpiteisiin käytettiin noin 370 000 €, josta merkittävä osa lintuvesien sekä soiden ja pienvesien kunnostuksiin.  

Rakennusperinnön vaaliminen kiinnosti Pohjois-Savossa  

Avustus rakennusperinnön hoitoon on mahdollista saada kaikille kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuskohteille. Avustus saariston ympäristönhoitoon on Pohjois-Savossa mahdollinen avustusmuoto Kuopion ja Tervon saaristoalueilla.   

Viime vuonna Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi avustusta rakennusperinnön hoitoon 84 427 euroa yhteensä 11 eri kunnostushankkeelle ja avustusta saariston ympäristönhoitoon 3780 euroa yhdelle hankkeelle. Keskimääräinen avustusosuus oli näin 7 675 euroa. Tukea myönnettiin yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden omistamille rakennuskohteille sekä yhdelle kunnan omistamalle kiinteistölle. Rakennukset ovat kaavoissa osoitettuja suojelukohteita. 

Pohjois-Savon vesientilaa kohennettiin lukuisilla uusilla vesistöhankkeilla  

Valtion harkinnanvaraiset vesistökunnostusavustukset innostivat jälleen uusia hanketoimijoita ryhtymään vesistökunnostushankkeisiin. Uusia kunnostushankkeita käynnistyi vuoden 2023 aikana yhdeksän kappaletta. Lisäksi yhdessä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmahankkeessa aloitettiin työt ja yksi hanke sai lisärahoitusta hankkeen loppuunsaattamiseksi. Avustusta hankkeille myönnettiin vuonna 2023 yhteensä noin 189 000 euroa. Vesivarojen käyttöön, hoitoon ja kehittämishankkeisiin käytettiin vuonna 2023 yhteensä noin 346 000 euroa. Maakunnan vesistöjen tilan seurantaan ja selvityksiin käytettiin vuonna 2023 noin 190 000 euroa.  

 Joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee rahoituksen pienetessä 

Itä-Suomen maanteiden tienpitoon osoitettiin vuonna 2023 noin 87 miljoonaan euron määrärahat. 

 - Maanteiden pidon ja julkisen henkilöliikenteen hankinnoissa rahalla saatiin merkittävästi vähemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin, johtaja Tommi Huttunen kertoo.  

 Maanrakennuskustannusten nousu jatkui edellisvuodesta, joten tiepidon ohjelmia jouduttiin sopeuttamaan kohonneeseen kustannustasoon vuoden aikana. Korjausvelan kasvua pystyttiin hillitsemään kohtuullisen hyvin päällystetyllä tieverkolla mutta huonokuntoisten siltojen määrä kasvoi huomattavasti ennustetusta.   

ELY-keskus myönsi ennätysmäärän yksityisteiden parantamisavustuksia Itä-Suomen alueen tiekunnille. Edellisvuodelta siirtyneet määrärahat mukaan lukien avustuksia jaettiin kokonaisuudessaan 16,3 miljoonaa euroa 276 yksityistien parantamiseen. Avustuksilla mahdollistetaan muun muassa siltojen korjauksia, isojen tierumpujen uusimisia sekä teiden kantavuuden ja kuivatuksen parantamishankkeita. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytettävissä noin 8,9 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoon, valtionavustuksiin ja kehittämiseen. Määrärahan tarve olisi ollut noin 10 miljoonaa euroa, sillä koronapandemian pitkäaikaisten vaikutusten ja yleisen kustannustason nousun vuoksi julkisen liikenteen palvelutaso ei palautunut Itä-Suomessa toivotulla tavalla. Miljoonan euron lisämäärärahasta huolimatta ELY-keskus joutui toteuttamaan mittavia säästötoimia mm. luopumalla markkinaehtoista liikennettä korvaavista hankinnoista, nostamalla kuntien maksuosuuksia yhteishankinnoissa ja laskemaan kunnille myönnettävän valtionavustuksen tasoa. Pohjois-Savon ELY-keskukselle on myönnetty joukkoliikenteen määrärahaa vuodelle 2024 noin puoli miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän ja vuodelle 2025 määrärahan arvioidaan vähenevän entisestään. Joukkoliikenteen palvelutason rapautuminen heikentää alueen saavutettavuutta, ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja työvoiman saatavuutta.