ELY-keskukset toimivat valtion aluehallintoviranomaisina hoitamalla työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtäviä toimialueellaan.

ELY-keskusten toimenpiteiden kautta Kainuuseen kanavoituu vuosittain merkittävä määrä rahoitusta. Vuonna 2023 rahoituksen määrä oli noin 77 miljoonaa euroa. Rahoituksella nopeutetaan muun muassa yritysten investointeja ja kilpailukykyä, edistetään puhdasta siirtymää ja vastuullisten teemojen mukaista toimintaa sekä vahvistetaan alueen työllisyyttä ja elinvoimaisuutta.

Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilan epävarmuus heijastuvat kaikkialla Suomessa yritysten kehittämis- ja laajentumishalukkuuteen. Talouden epävarmuus ja edeltävien vuosien haasteellinen toimintaympäristö näkyivät kainuulaisten pk-yritysten toiminnassa heikentyneenä kehittämishalukkuutena ja varovaisuutena tulevaisuuden suunnitelmissa. Erityisesti Kehys-Kainuussa suhdannenäkymät koettiin selvästi heikoimmiksi kuin valtakunnassa. Epävarmuudesta huolimatta kainuulaiset yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja tehneet investointeja. Yritykset ovat entistä sitoutuneempia vastuullisuuteen ja huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. Vaikka lomautettujen ja työttömien määrä lisääntyi ja avoimien työpaikkojen määrä pieneni etenkin loppuvuotta kohti, työvoimapula on merkittävä haaste yrityksille edelleen ja vaikeuttaa toiminnan kehittämistä.

Uuden maaseuturahoituskauden rahoitus avautui vaiheittain

Maatalouden kannattavuus on yleisesti edelleen heikkoa. Tilanne haastaa toimijoita ja maatalouden toimijoiden on satsattava rakennekehitykseen ja kustannustietoisuuteen. Maataloudessa korostuivat pienet ympäristö- ja hyvinvointi-investoinnit. Isoja tuotannon laajennusinvestointeja ei juurikaan käynnistynyt. Sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidonaloituksia oli kuitenkin enemmän kuin vuonna 2022.

EU:n maaseutupolitiikan uuden rahoituskauden 2023-2027 haut ja rahoitukset avautuivat vuoden 2023 aikana vaiheittain. Uuden ohjelmakauden hauissa näkyy entistä voimakkaampi painotus ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Maaseuturahoituksen yritystukien haku käynnistyi kesäkuussa 2023 ja ensimmäisiä tukipäätöksiä päästiin tekemään vasta loppuvuoden aikana. Yleisellä taloustilanteella ja korkojen nousulla katsotaan olevan merkittäviä vaikutuksia yritysten investointihalukkuuteen. Yritystukien kysyntä oli vähäistä maaseuturahaston painopistealueilla eli harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla.

Uuden ohjelmakauden CAP-strategiasuunnitelman mukaisia hanketukipäätöksiä ei päästy tekemään viime vuonna lainkaan Hyrrä-tietojärjestelmän keskeneräisyyden vuoksi, vaikka hakemuksia tuli runsaasti.

EU:n maaseuturahaston maatalouden rahoituksen ohjelmakauden 2023-2027 nuoren viljelijän aloitustuen ja maatalouden investointitukien haku käynnistyi huhtikuun lopussa 2023. Ensimmäiset tukipäätökset tehtiin loppukesän ja alkusyksyn aikana. Nuoren viljelijän aloitustuen myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 5 kpl ja myönnetty tuki oli noin 260 000 euroa. Tukipäätökset kohdistuivat viidelle maitotilalle ja yhdelle puutarhatilalle.

Maatalouden investointitukien myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 21 kpl. Tukipäätökset kohdistuivat muun muassa lypsykarjatalouden rakentamisinvestointeihin, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, työympäristön parantamiseen sekä konevarastoihin sekä energiainvestointeihin.

Maatilojen neuvontakorvauksella puolestaan annettiin neuvontaa yli kolmellesadalle maatilalle erityisesti viljelysuunnitteluun, eläinten terveydenhuoltosuunnitelmiin sekä kilpailukyvyn parantamiseen ja liiketoimintasosaamiseen. Maksupäätöksistä yli puolet koskivat ohjelmakauden 2023–2027 neuvontakorvausta. Maatilojen neuvontakorvausta maksettiin yhteensä yli 200 000 euroa.

Yritys- ja kehittämisrahoituksella kasvua ja kilpailukykyä   

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) 21 hankkeeseen yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat rahoitusosuudet olivat matkailussa sekä viestintälaitteiden ja metallituotteiden valmistuksessa. Rahoitetuissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita, menetelmiä ja palveluja, selvitetään uusia vientimarkkinoita sekä investoidaan kasvua ja kilpailukykyä edistävään tuotantoteknologiaan. Myös kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja vastuullisuuden teemat ovat olleet vahvasti esillä yritysten investointi- ja kehittämishankkeissa. Epävarma talouden suhdanne ja rahoituskustannusten nousu on kuitenkin viivästyttänyt suurempien investointihankkeiden käynnistymistä.

Toimintaympäristön kehittämisavustusta myönnettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) viiteen hankkeeseen yhteensä 645 810 euroa. Hankkeissa kehitetään muun muassa esteetöntä matkailua, luonnontuotealan innovaatioita ja älykkäitä IoT-ratkaisuja sekä liikuntateknologia-alan yritystoimintaa. 

Yritysten kehittämispalvelujen analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluihin tehtiin Kainuussa yhteensä 61 päätöstä, joilla rahoitusta myönnettiin 247 467 euroa. Kehittämispalvelujen haku sulkeutui marraskuussa 2023 ja viimeiset päätökset tehdään alkuvuoden 2024 aikana.

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvissä yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa rahoitusta on kohdennettu kolmeen hankekokonaisuuteen yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahoituksella (ESR+) tuetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta

Euroopan sosiaalirahasto plussasta päästiin tekemään ohjelmakauden ensimmäisiä rahoituspäätöksiä keväällä 2023. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 14 eri hankkeelle, näistä 5 on ylimaakunnallisesti toteutettuja hankkeita. Rahoitusta kohdistettiin hankkeisiin yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Hankkeissa kehitetään erilaisia koulutussisältöjä esimerkiksi pelialalla ja uusiutuvassa energiassa. Lisäksi edistetään muun muassa maahanmuuttajien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä sekä eri väestöryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta muun muassa kulttuurin ja taiteen keinoin.

Ympäristön kunnostusta ja vaalimista

Ympäristöpuolella rahoitusta on tarjolla niin yhteisöille kuin tavallisille ihmisille. Vanhaa ja arvokasta rakennusperintöä voidaan vaalia tarjoamalla avustusta rakennusten kunnostukseen. Vesialueiden omistajille puolestaan muun muassa vesienhoidon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen. Myös vapaaehtoisella metsien ja soiden suojelulla maanomistajat ovat edistäneet luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. HELMI- ja METSO -ohjelmien tarkoitus on vahvistaa ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä elinympäristöjä pitkälle tulevaisuuteen asti.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen käytettiin ELY-keskuksessa noin 2,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella hankittiin luonnonsuojelualueita ja edistettiin HELMI-elinympäristöohjelmassa toteutettavia ennallistamis- ja kunnostushankkeita.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon on mahdollista saada kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuskohteille. Vuonna 2023 ELY-keskuksesta myönnettiin rakennusperinnön hoitoon yhteensä 45 000 euroa. Avustuksella kannustetaan kunnostamaan olemassa olevaa rakennusperintöä ja viime vuonna avustuksia myönnettiin useisiin valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä ja maisema-alueilla oleviin kohteisiin.

ELY-keskusten vuosittain jakamia valtionavustuksia kohdistettiin vuonna 2023 yhteensä 96 000 euroa vesistöjen kunnostushankkeisiin Kainuussa. Vesistöissä suoritettavat kunnostustoimenpiteet parantavat vesistöjen ekologista tilaa vähentäen leväongelmia, kehittävät kalakantojen rakennetta ja parantavat kohdevesistöjen virkistys- ja käyttöarvoja. Kainuussa vesistökunnostustoimia tehtiin viime vuonna muun muassa poistamalla haitallista vesikasvustoa sekä edistettiin vesistön hapetusta laitteistolla. OUMO-hankerahoituksella on rakennettu muun muassa rantarakenteita kuten venerantoja ja kyläranta-alueita.

Rahoituksen osavuosikatsaus: ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet syys-joulukuussa 2023 Kainuussa

Kainuun ELY keskus on julkaissut vuosittain ELY-keskuksen myöntämistä rahoituksista osavuosikatsaukset kolme kertaa vuodessa. ELY-keskus myönsi loppuvuoden (syys-joulukuu) 2023 aikana rahoitusta Kainuuseen 54 hankkeelle yhteensä 4,1 miljoonaa euroa.

Rahoituksella on tuettu muun muassa yritysten kehittymistä ja kasvua liiketoiminnassa sekä erilaisissa kehittämishankkeissa osaamisen ja työllisyyden edistämistä. Rahoitetuissa hankkeissa korostuu entistä vahvemmin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja vastuullisuuden teemat.

Suurimmat rahoitukset myönnettiin Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:lle kahteen eri hankkeeseen. DOK - Digioppimisen polku Kainuuseen –hankkeelle myönnettiin 753 847 euron rahoitus ja KATE – Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia –hankkeelle 426 864 euroa. ESR-rahoitettujen hankkeiden yhteissumma oli lähes 1,7 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdistui Kainuun lisäksi ylimaakunnallisiin ryhmähankkeisiin.

Yritysten kehittämiseen sekä kasvua ja kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin myönnettiin Kainuussa rahoitusta yhdeksälle yritykselle yhteensä noin 1,13 miljoonan euroa. Yrityksen kehittämisavustusta sai eniten kajaanilainen Symbicon Oy (409 900 euroa) IconOne digitaalisten näyttölaitteiden kansainvälisen liiketoiminnan sekä tuottavuuden kehittämishankkeelle. Kuhmon kaupungille puolestaan myönnettiin Kuhmon matkailun Master Plan –hankkeeseen (168 235 euroa) toimintaympäristön kehittämisavustuksena.

Kainuussa ympäristöön ja luonnonvaroihin sekä ilmastonmuutoksen hillintään sekä sopeutumiseen liittyviin kehittämishankkeisiin myönnettiin Ympäristö EAKR –hankerahoitusta yhteensä lähes 700 000 euroa.

Maatalouden investointitukea myönnettiin yhteensä noin 300 000 euroa muun muassa tuotantorakennusten korjauksiin sekä työympäristön ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin maaseuturahastosta kahdelle lypsykarjatilalle tilanpidon aloittamiseen osakkaana Sotkamossa. EU:n maaseuturahastosta tuettiin myös matkailupalvelujen tuottamista