Ydinenergian ja muiden puhtaiden teknologioiden rooli vahvistuu EU:n ilmastopolitiikassa – Suomella on nyt vaikuttamisen paikka

“EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavasti investointeja, jotka on tehtävä valtaosin yksityisellä rahalla. Siksi polku tavoitteisiin on rakennettava siten, että Euroopan kilpailukyky vahvistuu ja yritykset ja jäsenmaat voivat hyödyntää laajaa keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi”, sanoo Säkkinen. 

EU:n komissio antoi tiistaina tiedonannon EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2040. Komissio suosittelee odotetusti 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Kyseessä on jo aiemmin asetettujen ilmastotavoitteiden välietappi. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. 

Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että tiedonanto korostaa teollisuuden sekä eri teknologioiden merkitystä päästöjen vähentämisessä. 

“Komissio tunnistaa nyt aiempaa vahvemmin kaikkien teknologioiden, kuten ydinenergian, hiilidioksidin talteenoton ja biomateriaalien merkityksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämä on hyvä perusta 2030-luvun ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelulle”, Säkkinen painottaa. 

Tiedonanto käynnistää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan seuraavan vaiheen. Varsinainen lakiesitys vuoden 2040 ilmastotavoitteesta jää eurovaalien jälkeen aloittavalle seuraavalle komissiolle. 

“EU-lainsäädäntöön ilmastotavoite kirjataan neuvottelujen jälkeen todennäköisesti vuonna 2025. Sitä seuraa paketti lakiesityksiä tavoitteen saavuttamiseksi. Juuri nyt on siis vaikuttamisen paikka, millaiseksi EU:n tuleva ilmasto- ja energiasääntely muodostuu. Lähtökohtana on oltava teknologianeutraalius ja kustannustehokkaat ja markkinaehtoiset päästövähennykset, Säkkinen toteaa. 

Keskuskauppakamarin Säkkinen toimii myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämänä raportöörinä EU:n 2040-ilmastotavoitteista. Esittelijän tehtävänä on valmistella ja neuvotella täysistunnossa hyväksyttävä komitean mietintö, joka luovutetaan komissiolle ja Euroopan parlamentille. 

Komissio antoi lisäksi 6.2. erillisen tiedonannon hiilidioksidin talteenotosta, hyödyntämisestä ja varastoinnista. Suomella on hyvät edellytykset hyödyntää metsäteollisuuden ja bioenergian tuotannon yhteydessä vapautuvaa bioperäistä hiilidioksidia esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden, muovien ja kemikaalien valmistuksessa.