Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen viime vuonna yli kaksi kiloa vaatteita asukasta kohden – uudelleenkäyttö sellaisenaan on aina ympäristön kannalta ykkösvaihtoehto

Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräysastioihin viime vuonna noin 12 miljoona kiloa vaatteita. Asukaskohtainen keräysmäärä oli 2,2 kiloa. Vaikka vuonna 2023 kerättyjen vaatteiden määrä ei aivan yltänyt edellisen vuoden lukemiin, loiveni alenema kuitenkin verrattuna aiempiin pandemiavuosiin. 

– Pandemiavuosien myötä vaatteiden kulutus ja sen myötä käytettyjen vaatteiden keräysmäärät laskivat, mutta nyt tuo alenema näyttää taittuvan. Lahjoitusmäärät ovat edelleen korkeita ja suomalaiset aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee. 

Isoista kaupungeista Jyväskylässä kierrätettiin ahkerimmin

Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista innokkaimmin vaatteita tuotiin keräyspisteisiin Jyväskylässä, 2,5 kiloa per asukas. Kakkoseksi kiri Lahti, jossa asukaskohtaisia keräysvaatekiloja kertyi 2,3. Helsingissä kilomäärä oli 1,0 per asukas, mutta kokonaiskeräysmäärä oli Suomen suurin, yli 632 000 kiloa. 

Ahkerimmat kierrättäjät löytyivät Itä-Suomesta. Koko Suomen ykkösenä asukaskohtaisissa kilomäärissä jatkoi Polvijärvi. Siellä keräysastioihin tuotiin 7,0 kiloa vaatteita asukasta kohti. Toisena oli Imatra 6,4 ja kolmantena Enonkoski 6,2 kilolla.

Ei turhaa silputa vaatteita raaka-aineeksi – UFF huolehtii lajittelusta

UFF keskittyy keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoisia vaatteita. Uudelleenkäytettävyyden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Jos kuluttaja epäröi lahjoituksen soveltuvuutta UFF:n keräykseen, kannattaa vaate siinäkin tapauksessa tuoda keräysastiaan. UFF huolehtii lajittelusta ja uudelleenkäyttöön ohjaamisesta.

– Jos olet epävarma, mihin keräykseen viedä vaatteet, ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Nyt turhan paljon vielä käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen, Töyrynen sanoo. 

Poistotekstiilien erilliskeräys alkoi Suomessa vuoden 2023 alussa. Poistotekstiilit ovat loppuun kuluneita, mutta kuivia ja puhtaita vaatteita ja kodin tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää vielä materiaalina. Vaatteiden hyödyntäminen materiaalina uusiksi tekstiilikuiduiksi tai raaka-aineeksi muihin tuotteisiin on hyvä asia, mutta sen pitäisi kuitenkin olla vasta toissijainen vaihtoehto.

– Suomessa vaatteiden elinkaari päättyy liian usein liian varhain. Tekstiilien elinkaaren jatkuminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan säästää luonnonvaroja ja hillitsee ilmastonmuutosta, jonka haittavaikutukset koskettavat meitä kaikkia, Töyrynen jatkaa.

Vaatekeräyksen tuloksesta hyötyy niin ympäristö kuin kehitysyhteistyökin

UFF kerää varoja ilmastotyön ja kehitysyhteistyön hyväksi myymällä käytettyjä vaatteita. Säätiö rahoittaa vaatteiden keräyspalvelua koko Suomessa ja tukee kehitysyhteistyötä. Vuonna 2023 UFF:n tuki kehitysyhteistyölle kasvoi reilulla miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan tuettuja hankkeita oli 31, joita rahoitettiin yli kolmella miljoonalla eurolla.

Yhteistyöhankkeita toteutettiin vuonna 2023 Mosambikissa, Intiassa ja Angolassa. Sekä lisäksi tuettiin hankkeita Kongo DR:ssä, Malawissa, Namibiassa ja Zimbabwessa. Kohdemaissa tuettiin perusopetuksen laadun parantamista, opettajien koulutusta, ilmastonmuutokseen sopeutumista maaseudulla sekä terveyshankkeita.

VUODEN 2023 VAATEKERÄYSTILASTOT

TOP 10 kaupunkikohtaiset vaatekeräyskilomäärät 

1. Helsinki 632 337 kiloa
2. Turku 399 015 kiloa
3. Tampere 386 277 kiloa
4. Oulu 382 482 kiloa
5. Jyväskylä 358 310 kiloa
6. Espoo 285 097 kiloa
7. Lahti 279 323 kiloa
8. Kouvola 236 591 kiloa
9. Joensuu 212 020 kiloa
10. Pori 208 604 kiloa
     

TOP 5 asukaskohtainen vaatekertymä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa

1. Jyväskylä 2,46 kiloa per asukas
2. Lahti 2,32 kiloa per asukas
3. Turku 2,02 kiloa per asukas
4. Oulu 1,81 kiloa per asukas
5. Kuopio 1,58 kiloa per asukas
   
   

TOP 5 asukaskohtainen vaatekeräys

1. Polvijärvi 6,95 kiloa per asukas
2. Imatra 6,36 kiloa per asukas
3. Enonkoski 6,23 kiloa per asukas
4. Multia 5,49 kiloa per asukas
5. Ylivieska 4,82 kiloa per asukas
   
   

Maakuntien ahkerimmat kierrättäjät paikkakunnittain

1. Pohjois-Karjala Polvijärvi 6,95 kiloa per asukas
2. Etelä-Karjala Imatra 6,36 kiloa per asukas
3. Etelä-Savo Enonkoski 6,23 kiloa per asukas
4. Keski-Suomi Multia 5,49 kiloa per asukas
5. Pohjois-Pohjanmaa Ylivieska 4,82 kiloa per asukas
6. Pirkanmaa Parkano 4,54 kiloa per asukas
7. Etelä-Pohjanmaa Vimpeli 4,42 kiloa per asukas
8. Kainuu Kuhmo 4,40 kiloa per asukas
9. Kanta-Häme Forssa 4,26 kiloa per asukas
10. Satakunta Harjavalta 4,24 kiloa per asukas
11. Uusimaa Karkkila 4,10 kiloa per asukas
12. Lappi Keminmaa 4,09 kiloa per asukas
13. Pohjois-Savo Iisalmi 3,97 kiloa per asukas
14. Varsinais-Suomi Laitila 3,89 kiloa per asukas
15. Päijät-Häme Heinola 3,76 kiloa per asukas
16. Keski-Pohjanmaa Toholampi 3,61 kiloa per asukas
17. Pohjanmaa Kaskinen 3,46 kiloa per asukas
18. Kymenlaakso Hamina 3,22 kiloa per asukas