Ilmansaasteet heikentävät suoriutumista matemaattisten aineiden ylioppilaskokeissa

Tulos osoittaa ensimmäistä kertaa, että pienikin pienhiukkaspäästöjen lisääntyminen heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä. Tutkimus on myös ensimmäinen, jossa voitiin tarkastella saman opiskelijan suoriutumista samaa taitoa mittaavassa kokeessa lyhyellä aikavälillä. Taidoilla viitataan kielellisiin ja matemaattisiin taitoihin. Kielellisiä taitoja mittaavat äidinkielen kirjoitus- ja lukutaidon koe, matemaattisia taitoja matematiikan ja fysiikan kokeet.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat selvittivät hyvin lyhytaikaisten eli alle päivittäisten ilmansaastealtistumisten aiheuttamia vaikutuksia opiskelijoiden ylioppilaskirjoituksissa suoriutumiseen Suomessa vuosina 2006–2016.

Tutkimuksen mukaan yhden yksikön nousu PM2.5-hiukkaspitoisuudessa (eli alle 2.5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset) heikensi matemaattisessa kokeessa keskiarvoisen opiskelijan suoriutumista noin 0.13 prosenttiyksikköä, kun tuloksia verrattiin suoritukseen samankaltaisessa kokeessa alhaisemman pienhiukkaspitoisuuden vallitessa.

Menestykseen kielellistä taitoa mittaavissa kokeissa pienhiukkasten määrän kasvulla ei ollut vaikutusta, eikä sukupuolten välillä havaittu eroa.

Tutkijat yllätti se, että myös Suomessa, missä on verrattain vähän ilmansaasteita, nähdään merkittäviä vaikutuksia ylioppilaskirjoituksissa suoriutumisessa, kun pienhiukkaspitoisuudet kasvavat. Tämä osoitettiin tutkimuksessa niin ikään ensimmäistä kertaa. Tutkijoiden mukaan se, että Suomesta ylipäätään löytyy tilastollisesti merkitsevä koetulosten lasku on yllättävä löydös.

”Tulokset korostavat, että ilmansaasteiden vähentämisellä on tärkeä merkitys myös maissa, kuten Suomi, joissa ilmansaasteiden tasot pääsääntöisesti noudattavat Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksia”, yliopistotutkija Marko Korhonen kertoo.

Ilmansaasteilla voi pahimmillaan olla vaikutusta ylioppilaskokelaan urahaaveisiin. ”Sillä, että opiskelija altistuu ilmansaasteille koetta tehdessään, voi olla ratkaiseva vaikutus jatko-opintoihin etenemiselle, jos ylioppilaskokeen tuloksia käytetään merkittävänä valintaperusteena”, Korhonen sanoo.

Tutkimuksen ensisijainen aineisto on peräisin Tilastokeskuksesta ja se sisältää tiedot kaikista Suomessa suoritetuista ylioppilastutkinnoista tutkimusjaksolla, joka ulottui keväästä 2006 syksyyn 2016 ja sisälsi 22 lukukautta. Tutkimukseen sisältyi yli 370 000 lukion päättökoetta ja siinä oli mukana 172 414 opiskelijaa 253 lukiosta 54 kunnassa.

Opiskelijoiden menestymistä selvitettiin tuntipohjaisilla ilmanlaatumittauksilla seurantapisteistä, jotka sijaitsivat kokeiden suorittamispaikan läheisyydessä. Suomen lukioiden päättökokeiden rakenne, jossa opiskelijat suorittavat useita kokeita eri kursseilla, mahdollisti kunkin opiskelijan testitulosten tarkastelun eri päättökokeissa. Kokeet suoritettiin eri päivinä samoissa kouluissa ja ilmanlaatu mitattiin kokeiden aikana kunkin koulun läheisyydessä.

Marko Korhonen, Matti Koivuranta, Janne Lehto: The impact of ambient PM2.5 air pollution on student performance: Evidence from Finnish matriculation examinationson julkaistu Economics Letters -julkaisussa.