Alueiden eriarvoistumisen ehkäisy vaatii rakenteellisia ratkaisuja

”On hienoa, että useat poliitikot ovat ottaneet viime päivinä kantaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tilanteeseen, mutta olennaista on huomata, että se ei riitä. Tarvitaan koko kaupungin tasoisia toimia", sanoo apulaispormestari Johanna Laisaari.

Eriarvoistumisen vähentäminen on osa jatkuvaa työtä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Keskeisenä toimintamallina on tietoon ja tutkimukseen perustuva tarveperustainen rahoitus. Sitä kohdistetaan niille päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille, joissa niille on eniten tarvetta. Tavoitteena on lisätä lasten koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Kasvatus ja koulutuslautakunta on tammikuussa 2024 päättänyt, että toimialalla on jatkossa käytössä yhteiset kriteerit, joilla tarveperustainen rahoitus jaetaan alueellisesti. Tämän lisäksi Helsinki tukee opettajien työtä tuomalla muita ammattilaisia kouluihin. Kouluissa työskentelee nykyisin mm. nuoriso-ohjaajia, kouluvalmentajia ja monikulttuurisia ohjaajia. Työntekijöiden palkkaukseen on saatu alueellinen yhdenvertaisuuslisä, jota maksetaan kahden vuoden ajan.

”Nyt tehtyjen panostusten seuraaminen ja vaikutusten arviointi on tärkeää, jotta saamme tietoa siitä, miten tarveperustainen rahoitus toimii eriarvoistumiskehitystä ehkäisevänä toimena”, toteaa Laisaari.

Helsingin alueiden välistä eriarvoistumista ei voida vähentää vain päiväkotien ja koulujen avulla. Usein julkista keskustelua kuitenkin käydään juuri kaupungin palveluiden kautta. 

”Tämä saattaa johtua siitä, että päiväkotien ja koulujen osalta on helpompaa ja nopeampaa etsiä ratkaisuja kuin esimerkiksi kaavoituksen ja asuntopolitiikan kautta”, Laisaari arvioi.

”Meidän kehitettävä lähiöitä, turvattava kohtuuhintainen asuminen laajasti ympäri kaupunkia ja huolehdittava siitä, etteivät asumismuodot jollain alueella yksipuolistu, oli kyse sitten omistus- tai vuokra-asumisesta tai muista asumisen ratkaisuista. Myös palveluiden pysyvyys alueilla on tärkeää”, Laisaari muistuttaa.