Sisarsolut valottavat syövän lääkeresistanssin syntyä
Monissa syövissä, kuten munasarjasyövässä, kukin hoitokerta solunsalpaajalla tappaa suurimman osan kasvainsoluista, muttei kuitenkaan kaikkia. Nämä jäljelle jääneet solut reagoivat tyypillisesti huonommin seuraaviin hoitokertoihin, ja lopulta lääkitys ei pysty hillitsemään syövän kasvua.

Helsingin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten syöpäsolut, jotka selviävät hoidosta, eroavat jo ennen hoitoa muista, hoidolle herkistä syöpäsoluista. Ilmentävätkö ne eri geenejä, jotka auttavat niitä selviämään läpi hoidon, ja voiko niitä jotenkin herkistää hoidoille? Selvittääkseen tätä Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät uuden menetelmän, jossa hyödynnetään sisarsolujen samankaltaisuutta.
Geneettinen “viivakoodi” käyttöön
Menetelmässä kukin syöpäsolu leimataan geneettisellä “viivakoodilla”.
– Annamme leimattujen solujen jakautua identtisiksi sisarsoluiksi, jotka siis perivät saman viivakoodin. Näyte jaetaan kahtia niin, että toisesta puolesta tutkitaan kunkin solun kaikkien geenien ilmentyminen, ja toinen puoli käsitellään syöpähoidolla, kuten kemoterapialla, täsmälääkkellä tai immuunijärjestelmän tappajasoluilla. Lopuksi hoidosta selvinneiden solujen viivakoodit luetaan, jolloin sisarsolujen avulla päästään tutkimaan, miten vastustuskykyiset syöpäsolut erosivat jo ennen hoitoa muista, hoidolle herkistä soluista, kertoo menetelmän kehittänyt väitöskirjatutkija Jun Dai Anna Vähäraution tutkimusryhmästä.
– Menetelmän avulla saimme selville, että solujen pienet, DNA-korjauskykyyn liittyvät geenien ilmentymisen erot eivät altista soluja pelkästään kemoterapialle ja täsmähoidolle PARP-estäjillä, vaan osin myös immuunijärjestelmän tappajasoluille, kertoo Shuyu Zheng, menetelmän tietokoneanalyysin kehittänyt väitöskirjatutkija apulaisprofessori Jing Tangin tutkimusryhmästä.
– Koska tiedämme, että geenien ilmentyminen on muokattavissa, ennustimme tietokantojen avulla, mitkä lääkkeet voisivat muokata vastustuskykyisiä soluja enemmän herkkien kaltaisiksi ennen hoitoa. Näin valituista lääkkeistä suurin osa muutti geenien ilmentymistä enemmän herkkien solujen suuntaan. Mikä tärkeintä, esikäsittely näillä lääkkeillä todella herkisti syöpäsoluja kemoterapialle, PARP-estäjille tai tappajasoluillle, kertoo apulaisprofessori Jing Tang Helsingin yliopiston systeemionkologian tutkimusohjelmasta.
Uusi menetelmä sovellettavissa laajasti eri syöpä- ja hoitomuotojen tutkimukseen
Uusi menetelmä paljastaa, millaisista soluista tulee vastustuskykyisiä syöpähoidoille. Sitä voi soveltaa laajasti eri syöpä- ja hoitomuotojen tutkimukseen.
– Menetelmämme avulla on mahdollista löytää liitännäishoitoja jotka herkistävät myös sitkeimpiä syöpäsoluja vaikkapa kemoterapialle, ja näin ennaltaehkäistä hoitoresistenssin kehittymistä, kiteyttää Anna Vähärautio, joka toimii K. Albin Johansson-vanhempana tutkijana Suomen syöpäinstituutissa ja tutkimusryhmänjohtajana systeemionkologian tutkimusohjelmassa Helsingin yliopistossa.
Tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
Dai, J., Zheng, S., Falco, M.M., Bao, J., Eriksson, J., Pikkusaari, S., Forstén, S. Jiang, J., Wang, W., Gao, L., Perez-Villatoro, F., Dufva, O., Saeed, K. Wang, Y., Amiryousefi, A., Färkkilä, A., Mustjoki, S., Kauppi, K., Tang, J. & Vähärautio, A. Tracing back primed resistance in cancer via sister cells. Nat Commun 15, 1158 (2024).
Lisätietoja
Anna Vähärautio, +358 29 4125550, anna.vaharautio@helsinki.fi
Jing Tang, +358 45 868 9708, jing.tang@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lastenkirjailija Tiina Nopola ja ympäristötutkija Carl Folke Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi13.3.2025 10:53:01 EET | Tiedote
Filosofisen tiedekunnan promootiossa vihitään kuusi uutta kunniatohtoria keväällä 2025.
Onko järkevää syödä ”parempaa” lihaa?13.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.
Koululaisia on yhä vähemmän – onko etäopetus osa tulevaisuuden perusopetusta?12.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuntien väestönkehitys ja nuorisoikäluokkien pieneneminen asettavat haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Etäopetus nousee esiin potentiaalisena ratkaisuna, joka voi helpottaa opetuksen saatavuutta.
Älypotkupuku mittaa tarkasti vauvan liikkumistaitojen kehitystä11.3.2025 09:06:12 EET | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku tarjoaa uudenlaisen tavan seurata vauvojen liikunnallista kehitystä kotona. Tämä Helsingin yliopiston ja HUS Uuden lastensairaalan yhteistyönä kehitetty innovatiivinen älyvaate yhdistää lääketieteen, mittausteknologian ja tekoälyn asiantuntemuksen, ja sen avulla voidaan arvioida lapsen motorisia taitoja objektiivisesti ja tarkasti ilman tutkijoiden läsnäoloa.
Uusi teknologia parantaa immuunisolujen muokkaukseen perustuvien syöpähoitojen tarkkuutta10.3.2025 09:39:52 EET | Tiedote
Sherpabody-teknologia mahdollistaa syöpäsolujen tarkemman tunnistamisen ja tuhoamisen sekä tarjoaa lupaavia uusia työkaluja syöpäkasvaimien hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme