STTK: Hyvinvointialueista ei ole säästöautomaatiksi – kansalaiset ansaitsevat palvelunsa
Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja. Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta.
─ Hyvinvointialueet ovat olemassa, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola huomauttaa.
STTK osallistuu hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla tänään aihetta käsittelevän pamfletin ja käsittelemällä teemaa talousseminaarissaan.
Suomessa palvelut suhteellisen kustannustehokkaita
Hyvinvointialueiden palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän. Sen sijaan asiakasmaksujen osuus on Suomessa Pohjoismaita korkeampi ja sillä on vaikutuksensa.
─ On aika tiedostaa, että Suomessa hyvinvointialueiden palveluita ei tuoteta erityisen kalliisti. Säästöautomaattina toimimisen sijaan hyvinvointialueiden on löydettävä keinot turvata kansalaisten hyvinvointi tuloista ja varallisuudesta riippumatta, Palola toteaa.
Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittämiseen tulisi entistä vahvemmin liittää myös monipuolinen vaikutusarviointi. Uusinta kansainvälistä tutkimusta on hyödynnettävä. Edelleen on myös pohdittava mahdollisuutta hyvinvointialueiden verotusoikeuteen, jota STTK on aiemmin esittänyt.
Hyvinvointialueiden ytimessä palvelulupaus
Hyvinvointialueiden rahanmenoon on toki suhtauduttava kriittisesti. Säästöjä on haettava toiminta – ei julkinen talous – edellä.
─ On luovuttava turhista käytänteistä ja jatkettava työtä eri henkilöstöryhmien työnjaon kehittämiseksi, Palola esittää.
Kaiken ytimessä on oltava yhdessä muodostettu näkymä palvelulupauksesta.
─ Kansalaiset ansaitsevat tietää, miten palveluita kehitetään 2020-luvulta eteenpäin. Palveluverkosta tai erilaisista uusista kalliista hoidoista tehtävät päätökset eivät ole teknisiä merkintöjä budjetissa, vaan ne vaikuttavat syvällisesti kansalaisten elämään.
Palvelulupauksen on oltava rahoituksen tason määrittelemisen ydin.
─ On käytävä rehellinen keskustelu siitä, tavoitteleeko Suomi jatkossakin hyviä hoitotuloksia parhaiden uusien käytänteiden pohjalta vai alkaako palveluiden - ja siten suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden - taantuminen, Antti Palola toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää, myös liittojen yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan28.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on
STTK:n Antti Palola: Vihreä siirtymä voi olla Suomen uusi vihreä kulta, mutta se edellyttää osaamista26.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Vihreään siirtymään liittyvä teollisuus ja sitä tukevat puhtaat energiaratkaisut muodostavat laajan globaalin kasvualan, johon panostetaan kaikkialla - Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa EU-maissa. Myös Suomi on puhtaan energian kärkimaita, mutta omahyväisyyteen ei ole aihetta. ─ Vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden tuotannossa olemme esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa jäljessä. Tanskan tuulivoimaklusteri on maailman huippua, ja Pohjois-Ruotsissa tehdään todella suuria investointeja esimerkiksi akkuteollisuuteen sekä vedyn ja puhtaan teräksen tuotantoon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Suomessa monet vihreän siirtymän investointisuunnitelmat tuntuvat valitettavasti jäävänkin vain suunnitelmiksi. ─ Investointien konkretisoituminen edellyttäisi johdonmukaista ja yli hallituskausien ulottuvaa vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa, joka samalla tukisi perinteisten vahvojen teollisuuden alojemme uudistumista. EU:n jäsenmaiden olisi lisäksi noudatettava yhteisiä valtiontukisä
STTK toivoo uusilta mepeiltä yhteistyötä palkansaajien suuntaan10.6.2024 13:01:59 EEST | Tiedote
Euroopan parlamentin uudet edustajat on valittu ja STTK:n hallitus onnittelee kaikkia Suomen uusia meppejä. ─ Uudet edustajamme ovat kokeneita ja osaavia poliitikkoja. Toivomme heiltä yhteistyötä palkansaajien suuntaan ja jatkoa sosiaalisen Euroopan kehittämiselle. Kaikki tarvitsevat säälliset työolot ja palkan, jolla tulee toimeen. Osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava, jotta vihreä siirtymä ja digitalisaation eteneminen koetaan oikeudenmukaiseksi. Siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyvät ongelmat ovat koko Euroopalle yhteisiä, joten populismin sijaan tarvitaan ratkaisuja, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK harmittelee, että Suomessa äänioikeuttaan käytti vain hieman yli 40 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti oli jopa pienempi kuin edellisissä eurovaaleissa. ─ Demokratiassa vaalien pitäisi olla kansanvallan juhlaa, mutta Suomen suurin puolue oli nukkuvien puolue. Euroopan parlamentissa päätetään asioista, jotka heijastuvat tavalla tai toisella Suomen lai
STTK: Vientivetoisesta työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla4.6.2024 14:38:19 EEST | Tiedote
Työriitalain muutoksia valmistelleen työryhmän toimikausi on päättynyt ja mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.
STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla16.5.2024 10:44:46 EEST | Tiedote
Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia. ─ Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla. ─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi. Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikat
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme