Eläkkeellesiirtymisikä ylitti tavoitteen
Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.
Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina nopeasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,8 vuotta, kasvua yli puoli vuotta edellisvuodesta.
Odotteen nousua selittää kaksi tekijää.
Ensinnäkin vanhuuseläkkeellä aloittaneiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2023. Tämä on seurausta erityisesti vanhuuseläkkeen ikärajan nostamisesta, minkä vuoksi kaikki vuonna 1959 syntyneet eivät saavuttaneet vielä vanhuuseläkeikää.
Toisena tärkeänä tekijänä on indeksikorotus.
– Viime vuoden alun poikkeuksellisen suuri eläkeindeksin korotus houkutteli monia aikaistamaan eläkkeelle siirtymisen jo vuoden 2022 puolelle. Se siis lisäsi edellisvuonna eläkkeelle siirtyneiden määrää, ja vähensi vastaavasti viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi vain 40 000 henkilöä. Se on neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.
– Myös osittaisen vanhuuseläkkeen valinneiden määrä laski reippaasti. Heitä oli edelleen yli
20 000. Tosin heitä ei tilastoida eläkkeelle siirtyneiksi, Kannisto alleviivaa.
Odotteen nousu ollut yllättävän nopeaa
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Tavoite asetettiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen eläkekiistaa koskeneessa ratkaisussa. Yhteisymmärrys saavutettiin alun perin maaliskuussa 2009. Sittemmin tavoite on vahvistettu mm. Kataisen hallitusohjelmassa.
Tavoitteen mukaisesti odotteen tulee nousta vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Nyt tämä toteutui etuajassa. Vuonna 2023 odote ylitti tavoitteen 0,4 vuodella.
– Maalissa ollaan, ja vähän jatkettiin kunniakierroksellekin. Odotteen nousu on ollut yllättävän nopeaa. Keskeinen syy siihen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu. Myönteistä kehitystä on edesauttanut myös hyvä työllisyystilanne. Tavoite ehti toteutua jo 2021, mutta toissa vuonna odote laski hieman suuren eläkkeelle siirtyneiden määrän vuoksi, Jari Kannisto kuvailee.
Kannisto arvioi, että odotteen lähitulevaisuuden kehitys riippuu talouden ja työelämän käänteistä. Vuonna 2024 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee nousemaan hieman viime vuodesta, arviolta reiluun 60 000 henkilöön.
Hyvä työllisyystilanne on avittanut eläkkeellesiirtymisiän kehityksessä. 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, lähes 63 prosenttiin. Nousua tuli pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
– Erityisesti eläkeiän alarajalla nähtiin rivakka nousu. 64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste nousi jo yli 40 prosentin tason.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.10.1959-30.6.1960 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 6 kuukautta.
Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
|
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
Ikäluokan vanhimmille |
|
1959 |
64 v 3 kk |
2023 |
|
1960 |
64 v 6 kk |
2024 |
|
1961 |
64 v 9 kk |
2025 |
|
1962–1964 |
65 v |
2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoja
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä (Etk.fi)
Ikäluokilla oma eläkeikänsä (Työeläke.fi)
Eläkeikälaskuri (Työeläke.fi)
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme