Eläkkeellesiirtymisikä ylitti tavoitteen
Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.
Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina nopeasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,8 vuotta, kasvua yli puoli vuotta edellisvuodesta.
Odotteen nousua selittää kaksi tekijää.
Ensinnäkin vanhuuseläkkeellä aloittaneiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2023. Tämä on seurausta erityisesti vanhuuseläkkeen ikärajan nostamisesta, minkä vuoksi kaikki vuonna 1959 syntyneet eivät saavuttaneet vielä vanhuuseläkeikää.
Toisena tärkeänä tekijänä on indeksikorotus.
– Viime vuoden alun poikkeuksellisen suuri eläkeindeksin korotus houkutteli monia aikaistamaan eläkkeelle siirtymisen jo vuoden 2022 puolelle. Se siis lisäsi edellisvuonna eläkkeelle siirtyneiden määrää, ja vähensi vastaavasti viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi vain 40 000 henkilöä. Se on neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.
– Myös osittaisen vanhuuseläkkeen valinneiden määrä laski reippaasti. Heitä oli edelleen yli
20 000. Tosin heitä ei tilastoida eläkkeelle siirtyneiksi, Kannisto alleviivaa.
Odotteen nousu ollut yllättävän nopeaa
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Tavoite asetettiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen eläkekiistaa koskeneessa ratkaisussa. Yhteisymmärrys saavutettiin alun perin maaliskuussa 2009. Sittemmin tavoite on vahvistettu mm. Kataisen hallitusohjelmassa.
Tavoitteen mukaisesti odotteen tulee nousta vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Nyt tämä toteutui etuajassa. Vuonna 2023 odote ylitti tavoitteen 0,4 vuodella.
– Maalissa ollaan, ja vähän jatkettiin kunniakierroksellekin. Odotteen nousu on ollut yllättävän nopeaa. Keskeinen syy siihen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu. Myönteistä kehitystä on edesauttanut myös hyvä työllisyystilanne. Tavoite ehti toteutua jo 2021, mutta toissa vuonna odote laski hieman suuren eläkkeelle siirtyneiden määrän vuoksi, Jari Kannisto kuvailee.
Kannisto arvioi, että odotteen lähitulevaisuuden kehitys riippuu talouden ja työelämän käänteistä. Vuonna 2024 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee nousemaan hieman viime vuodesta, arviolta reiluun 60 000 henkilöön.
Hyvä työllisyystilanne on avittanut eläkkeellesiirtymisiän kehityksessä. 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, lähes 63 prosenttiin. Nousua tuli pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
– Erityisesti eläkeiän alarajalla nähtiin rivakka nousu. 64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste nousi jo yli 40 prosentin tason.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.10.1959-30.6.1960 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 6 kuukautta.
Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
|
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
Ikäluokan vanhimmille |
|
1959 |
64 v 3 kk |
2023 |
|
1960 |
64 v 6 kk |
2024 |
|
1961 |
64 v 9 kk |
2025 |
|
1962–1964 |
65 v |
2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoja
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä (Etk.fi)
Ikäluokilla oma eläkeikänsä (Työeläke.fi)
Eläkeikälaskuri (Työeläke.fi)
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
För de flesta ålderspensionärer är det lätt att klara sig ekonomiskt – var tionde upplever utdragna svårigheter13.11.2024 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av ålderspensionärerna ansåg att det var lätt att klara sig ekonomiskt, framgår det av Pensionsskyddscentralens enkätundersökning, som har följt samma svarare åren 2017, 2020 och 2023. Ändå upplevde ungefär var tionde ekonomiska svårigheter under alla år då enkäten gjorts, vilket tyder på att svårigheterna är långvariga.
Valtaosalla vanhuuseläkeläisistä toimeentulo helppoa – joka kymmenes kokee pitkittyneitä vaikeuksia13.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.
Internationell pensionsjämförelse: Finlands pensionssystem sjunde bäst, fortfarande etta i tillförlitlighet15.10.2024 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands pensionssystem rankades som sjunde i den internationella jämförelsen Mercer CFA Institute Global Pension Index. Finlands placering sjönk ett steg från året innan. I fråga om tillförlitligheten hos pensionssystemets förvaltning anses Finland ändå fortfarande vara bäst i jämförelsen.
Kansainvälinen eläkevertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras, luotettavuudessa yhä ykkönen15.10.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus tippui yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana.
Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering13.9.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme