Pakkanen kurittaa asuinkiinteistöjä
Tammikuun kovat pakkaset olivat kylmää kyytiä kiinteistöille. Lähtökohtaisesti asuinrakennusten pitäisi toimia ongelmitta kovallakin pakkasella, ja rajana pidetään -26 astetta. Vaikka Uudellamaalla lämpötila ei pudonnutkaan näin alas, ilmeni Kiinteistöliitto Uusimaan kyselyn mukaan liian monessa kiinteistössä pakkasen aiheuttamia ongelmia ja vaurioita.
Kiinteistöliitto Uusimaa selvitti tammikuun paukkupakkasten jälkeen jäsenkunnaltaan, aiheuttiko kireä pakkasjakso kiinteistöille vaurioita tai muita ongelmia. Vastauksia saatiin 800.
Katso graafit >>
- Kyselyn tuloksia voi pitää aika yllättävinä, sillä kiinteistöjen pitäisi lähtökohtaisesti kestää koviakin pakkasia, toteaa yhdistyksen LVI-asiantuntija Janne Laksola.
Jopa 13 prosenttia kaikista vastaajista oli kohdannut kiinteistössään käyttövesiputkien jäätymistä tai muita laiterikkoja. Laiterikoista tyypillisimpiä olivat lämmitysjärjestelmien rikkoutumiset ja ilmanvaihtolaitteiden vauriot. Yli puolet vaurioista koski vesi- ja lämmitysputkien jäätymisiä.
Käyttövesiputket jäätyvät jopa kerrostaloissa
Kyselyssä selvisi, että käyttövesiputket jäätyvät oli kyse sitten kerros-, rivi- tai erillistaloista. Eniten jäätymisiä oli rivi- ja erillistaloissa, koska vesijohdot kulkevat niissä jäätymisherkemmissä paikoissa, kun taas kerrostaloissa putket ovat yleensä rakennuksen sisällä. Laksola piti hämmästyttävänä sitä, että putket jäätyvät myös kerrostaloissa. Onko vika laitteissa vai ihmisen toiminnassa? Teoriassa putkien pitäisi kestää pakkasta, mutta esimerkiksi jopa melko uusissa, 2000-luvulla rakennetuissa taloissa putket jäätyivät.
Myös kiinteistön ikä vaikutti käyttövesiputkien jäätymiseen. Tyypillisesti ongelmia esiintyy 1970- ja -80-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joiden käyttövesiputket ovat tunnetusti elinkaarensa loppupuolella. Näitä vanhempien talojen käyttövesijärjestelmät on pääsääntöisesti jo peruskorjattu ja uudemmissa rakennuksissa on jo lähtökohtaisesti parempi lämmöneristys sekä vesilaitteiston käyttövarmuus.
Peruskorjaus vähentää käyttövesijärjestelmien jäätymisvaurioita
1960-luvun ja sitä vanhempien rakennusten peruskorjatuissa käyttövesijärjestelmissä jäätymisvaurioita tuli ilmi selkeästi vähemmän ja lämmitysjärjestelmän vauriot olivat valtaosin lämmityslaitteistojen, kuten lämmönvaihtimien ja maalämpöpumppujen rikkoutumisia. Jonkin verran kysely paljasti myös kerrostalojen rappukäytävien ja autohallien lämpöputkien ja pattereiden jäätymisiä. Tämä johtuu usein siitä, etteivät ulko-ovet sulkeudu kunnolla ja kylmää pakkasilmaa pääsee virtaamaan sisätiloihin.
Jäätyminen ei ainoa ongelma
25 prosentissa kyselyn tuloksista pakkasen aiheuttamat ongelmat eivät olleet vain laiterikkoja ja jäätymisiä. Näistä 80 prosenttia oli huonelämpötilojen laskua ja vetoisuutta. Erityisesti ennen 1950-luvua rakennetuissa taloissa huonelämpötilojen lasku johtuu nykyistä heikommasta eristyksestä. Esiin nousi myös viemäreiden jäätymisen aiheuttamia hajuhaittoja sekä ovien ja lukkojen toimintahäiriöitä. Sillä, käyttikö taloyhtiö huoltoyhtiön palveluja vai ei, ei näyttänyt olevan merkitystä, sillä vaurioita kärsineistä taloyhtiöistä 67 prosentissa vastanneista oli huoltoyhtiö. Hallituksen kannattaa siis seurata rakennusten kuntoa ja huoltoyhtiön kunnossapitotoimia myös itsenäisesti.
Mitä kyselystä jäi käteen?
Kevään yhtiökokoukset lähestyvät. Nyt on hyvä aika valmistella kokoukselle mahdollisia toimenpide-ehdotuksia ja taloudellisia resursseja seuraavaa talvea silmällä pitäen. Myös kiinteistönhuollon työn tarkkailu ja sopimuksen ajan tasaisuus on hyvä tarkistaa.
Ohessa Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksolan viisi vinkkiä tulevia talvia varten:
- Rakennuksista tulee pitää huolta, sillä äännöllinen huolto pitää järjestelmät toimivina
- Huonelämpötilojen tulee pysyä sovitussa lämpötilassa kaikissa asunnoissa. Mikäli näin ei ole, on aika suorittaa lämmityksen perussäätö (vähintään 25 v. välein),
- Teknisissä tiloissa oltava toimiva lämmitys, ovien on mentävä kiinni, ilmanvaihdon toimittava.
- Ovien käynnin säätö ja lukkojen rasvaus on jokasyksyinen toimenpide.
- Vedon tunnetta voidaan vähentää ilmanvaihtolaitteiston perussäädöllä.
- Yleisohje on, että järjestelmien säännöllinen huolto ja asianmukainen ylläpito ratkaisee. Laksola toteaa.
Lisätiedot: Janne Laksola, LVI-asiantuntija, Kiinteistöliitto Uusimaa, puh. 09 1667 6761
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne LaksolaLVI-asiantuntijaKiinte
Puh:09 1667 6761janne.laksola@ukl.fiLinkit
Kiinteistöliitto Uusimaa on lähes 13 000 jäsentaloyhtiön palvelu- ja edunvalvontajärjestö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto Uusimaa ry
Uudenmaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtaja on ehtaa voittaja-ainesta22.11.2024 09:54:56 EET | Tiedote
Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi jo toista kertaa alueeltaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtajan sekä Vuoden taloyhtiöteon. Kilpailun kautta halutaan nostaa hallitustyön arvostusta ja merkitystä sekä jakaa positiivisia tekoja asumisen arjessa. Palkintoehdotuksia tuli yhteensä 111 kappaletta.
Pääkaupunkiseudun asumiskulut edelleen kasvussa12.9.2024 13:49:34 EEST | Tiedote
Helsinki yhä kallein, vuoden kustannusnousu kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden
Nyt on korjaushankkeiden kulta-aika25.4.2024 09:07:30 EEST | Tiedote
Rakennusala ja erityisesti uudisrakentaminen on ollut synkässä suhdanteessa pian pari vuotta. Kuumaan markkinaan verrattuna nyt on mahdollisuus säästää sekä materiaaleista että työkustannuksista. Lisäksi korkojen ennakoidaan laskevan jo tämän vuoden aikana. Juuri nyt on otollinen hetki korjaushankkeille.
Ensimmäiset tunnustukset hyville puheenjohtajille15.11.2023 16:00:00 EET | Tiedote
Kiinteistöliitto Uusimaa käynnisti elokuussa 2023 kilpailun, jossa haettiin vuoden taloyhtiöpuheenjohtajaa sekä taloyhtiötekoa. Kilpailun tavoitteena oli nostaa esiin hallitustyön merkitystä sekä tärkeitä tekoja asumisen arjessa. Palkintoehdotuksia tuli kiitettävästi, yhteensä 130.
Kiinteistöverouudistus on myrkkyä pääkaupunkiseudulle31.8.2023 16:04:36 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pääkaupunkiseudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lain määrittämällä alarajalla. Nyt tuore hallitusohjelma sekä 29.8. julkistettu ehdotus hallituksen esitykseksi kiinteistöveron muuttamisesta nostaisi tätä alarajaa lähes 40 prosenttia. Korotus kiristää kiinteistöverotusta 245 kunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme