Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-12/2023: Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa niiasi – Korkojen nousu jarruttaa investointeja ja omistajanvaihdoksia

Vuonna 2023 Finnveran rahoitus pohjoissuomalaisille yrityksille laski 16 prosenttia yhteensä 105 miljoonaan euroon, kun määrä edellisvuonna oli 125 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

- Rahoituksen kysyntää jarruttivat erityisesti korkojen nousu ja korkotason kehitykseen liittyvä epävarmuus, mikä vähensi erityisesti investointeja sekä omistajanvaihdoksia, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Investoinnit laskussa – toimialoista erottuu myönteisesti matkailu

Finnveran osuus rahoitetuista kokonaisinvestoinneista laski 97 miljoonaan euroon (214). Edellisten vuosien vahvaa rahoitettujen investointien määrää selittivät muutamat yksittäiset isot investoinnit, eikä Finnvera rahoittanut vastaavia vuonna 2023. Toimialoista erottuu myönteisesti matkailu. Matkailualan investoinnit kasvoivat suhteellisen paljon, mutta vielä ei olla samalla tasolla kuin ennen koronaa. 

Rahoitus maakunnittain

Kasvua edellisvuoteen	Kainuu	Lappi	Pohjois-Pohjanmaa	Kaikki yhteensä
Maatalouselinkeinot	-100 %		25 %	-12 %
Teollisuus	-32 %	-48 %	-16 %	-25 %
Matkailu	408 %	121 %	-40 %	70 %
Liike-elämän palvelut	-64 %	-21 %	6 %	-11 %
Kauppa- ja kuluttajapalvelut	-58 %	8 %	-4 %	-5 %
YHTEENSÄ	-32 %	-17 %	-11 %	-16 %

Suurin pudotus nähtiin Kainuussa, jossa alueen yritysten rahoitus laski 14 miljoonaan euroon (21). Teollisuuden tilanne on melko vakaa ja konepajayritysten tilanne on hyvä. Kainuun alueen yritysten käyttöpääomatarpeet olivat aikaisempia vuosia pienemmät.

Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen myöntö supistui 72 miljoonaan euroon (80). Kehitystä selittää edellisvuoden muutamat mittavat teolliset investoinnit. Rakennusala on hyvin tärkeässä roolissa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta alan vaikeudet eivät ainakaan toistaiseksi ole näkyneet Finnveran rahoituksessa laajalti. Alan yhtiöille on jonkin verran myönnetty käyttöpääomaa matalasuhdanteen yli. ICT-alaan kuuluvien sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, teknisen palvelun sekä tietojenkäsittelypalvelujen rahoitus kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 15 miljoonaan euroon.

Lapissa Finnveran rahoitusta myönnettiin 17 prosenttia edellisvuotta vähemmän, yhteensä 20 miljoonaa euroa (24). Erityisesti teollisuuden rahoitus supistui jyrkästi, mutta selittävänä tekijänä on edellisvuonna tehdyt muutamat suuret investoinnit, jotka paisuttivat vuoden 2022 lukuja.

Matkailualan yrityksillä edellytyksiä investointeihin

Finnveran rahoitus Lapin matkailualan yrityksille kasvoi reippaasti edellisvuodesta 7 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaalla matkailualan rahoitus sen sijaan supistui selvästi (-40 prosenttia) eikä vuonna 2023 Finnveran rahoituksella käynnistetty merkittäviä matkailualan investointeja. Kainuun matkailun rahoitus kasvoi 1,4 miljoonaan euroon.

- Lapin matkailussa on käynnistynyt uusi investointiaalto, jonka vilkkaimman vaiheen uskomme osuvan vuosille 2024 ja 2025. Paikallisilla yrityksillä on taloudelliset edellytykset toteuttaa mittaviakin laajennusinvestointeja saatuaan taloutensa usean hyvän talvisesongin jälkeen vahvaan kuntoon. Toivon, että Lapin matkailun vahva veto saattaa nyt mahdollistaa seuraavan askeleen toimialan kehityksessä, mikäli kansainväliset hotelliketjut tekevät ensimmäiset investointinsa. Tämä toisi vielä laajemman asiakasvirrat ja voisi ruokkia kysyntää erilaisille ohjelmapalveluille lisäten investointeja laajalti, sanoo Pasi Vartiainen.

On huomioitava, että matkailualan investointien suuruutta ei voi arvioida pelkästään Finnveran lukujen kehityksen perusteella, sillä monia investointeja pystytään viemään läpi myös ilman Finnveran rahoitusta.

Korkojen nousu ja epävarmuus heijastuvat omistajanvaihdoksiin

Korkojen nousu ja epävarmuus tulevien vuosien korkotasosta heijastui erityisesti Pohjois-Suomessa rahoitettujen omistajanvaihdosten määrään. Kokonaisuutena Finnvera rahoitti vain 78:aa omistajanvaihdosta. Määrä supistui kaikissa maakunnissa ja pudotus oli jyrkkää erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

- Rahoituskustannukset ovat merkittävä osuus yrityskaupan kustannuksista ja viime vuoden epävarmuus heijastui ostajien halukkuuteen tehdä kauppoja. Nyt korkotaso on vakiintunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun. Uskomme tämän näkyvän positiivisesti yrityskauppojen määrässä vuonna 2024 ja alkuvuosi on kertonut yrityskauppamarkkinoiden piristymisestä Pohjois-Suomessa.

Viennin kehitys huolestuttaa

Finnveran viennin rahoitus pohjoissuomalaisille pk-yrityksille jatkoi laskutrendiään neljättä vuotta, mikä on huolestuttavaa.

- Finnvera rahoittaa ennen kaikkea kone- ja laitevalmistajien vientiä. Rahoituksesta heijastuu, että Pohjois-Suomessa vienti on suuryritysten varassa, pohtii Vartiainen.

Finnvera on lanseeraamassa tänä vuonna uusia vekselimuotoisia vientiluottoja, jotka mahdollistavat jopa satojen tuhansien arvoisten vientikauppojen rahoittamisen. Tämän odotetaan tuovan myös Pohjois-Suomen kone- ja laitevalmistajayrityksille mahdollisuuksia laajentaa asiakaskuntaansa vientimarkkinoilla.

Tulevaisuuden näkymät vaihtelevat maakunnittain

Arviomme mukaan vuosi 2024 tulee olemaan varsin eritahtinen Pohjois-Suomen eri maakunnissa.

Lapissa matkailualan vahva veto säteilee laajalle rintamalle ja pitää paikallistaloudet aktiivisina. Käynnistymässä oleva matkailualan investointiaalto ruokkii myös rakennusalan aktiviteettia Lapissa. Puolustusalan investoinnit näkyvät myönteisesti aluetaloudessa.

Pohjois-Pohjanmaalla näkymät ovat jonkin verran sumuisemmat. ICT-alalla on nähty pitkästä aikaa myös yt-neuvotteluja, joka osaltaan on vapauttanut osaajaresursseja yrityksille, jotka ovat painineet osaavan työvoiman saatavuuden kanssa. Talorakentamisen ahdinko jatkunee koko vuoden 2024 ajan ja tällä voi olla vielä heijastusvaikutuksia moneen rakennusalaan liitännäiseen yritykseen.

Kainuussa sen sijaan aktiviteettitaso on matala. Juuri julkaistu Pk-yritysbarometri kertoo, että Kainuussa on muuta maata selvästi vähemmän kasvua tavoittelevia yrityksiä. Se heijastuu Finnveran rahoitukseen ja muun muassa ELY-keskusten kehittämis- ja investointitukien käyttöön maakunnassa, arvioi Pasi Vartiainen.

LIITE Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-12/2023 PDF