EHYT vaatii kokonaisarviota alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksista kansanterveyteen ja -talouteen

Eduskunta käsittelee torstaina 22.2.2024 hallituksen esitystä, jonka mukaan enintään 8-tilavuusprosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia voisi jatkossa myydä ruokakaupoissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on lisäksi valmistelussa lakiesitys kotiinkuljetuksen sallimisesta.   

“Hallitus ei ole esittänyt hallitusohjelmassa mainituista lukuisista alkoholipoliittisista muutosesityksistä minkäänlaista kokonaisarviota, jossa huomioitaisiin vaikutukset kansanterveyteen ja -talouteen, väestön työ- ja toimintakykyyn sekä Alkon yksinoikeusjärjestelmän toimintaedellytyksiin. Tällainen kokonaisarviointi tarvitaan”, korostaa EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen. 

Asiantuntijoiden ja kansalaisten näkemykset tukevat nykyistä järjestelmää 

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee alkoholin saatavuuden rajoittamista alkoholiin liittyvien haittojen ehkäisemiseksi. WHO ja OECD toteavat, että alkoholin saatavuus, mukaan lukien myyntipaikkojen määrä, vaikuttaa merkittävästi alkoholiin liittyvien haittojen syntyyn. Saatavuuden ja myyntipaikkojen rajoittaminen on yksi tärkeimmistä ja kustannustehokkaimmista toimenpiteistä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. 

Nykyinen alkoholin myyntijärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja se nauttii laajaa tukea kansalaisten keskuudessa. Suomalaisten alkoholipoliittiset asenteet ovat tiukkenemassa. THL:n Alkoholipoliittiset mielipiteet 2024 -kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pitäisi väkevien alkoholijuomien myynnin jatkossakin Alkon yksinoikeutena. Viinien myyntiä kannattavien määrä on laskenut kahdessa vuodessa kymmenen prosenttiyksikköä ja tällä hetkellä alle puolet suomalaisista toivoo viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa. 

Vuonna 2022 Suomessa oli 373 yksinoikeusmyymälää (Alko), mutta 6 317 enintään 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyyntiluvan haltijaa, joista 1 444 oli ravintoloita. Vahvemman alkoholin myynti yli 4500:ssa päivittäistavarakaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla lisäisi alkoholin saatavuutta kansalaisille ja vaikuttaisi kielteisesti kansanterveyteen. 

Alkoholista syntyy miljardiluokan vuosittaiset välittömät ja välilliset haittakustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle. Alkoholilla on kaksi päävaikutusta toimivaan kansantalouteen, ensimmäiseksi se lisää julkisen sektorin kustannuksia ja toiseksi vähentää veronmaksajien määrää. 

“Onko kaupan alan sekä alkoholia valmistavan teollisuuden, saamat hyödyt mielekkäässä suhteessa niihin inhimillisiin ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin, joita uudistuksesta aiheutuisi koko maan julkisen sektorin sekä työelämän kannettavaksi?”, kysyy Mikkonen. 

Kuka korjaa haitat, kun sote-sektori on jo ennestään kuormittunut? 

Lausuntokierroksella ollutta alkoholilain muutosta kannattivat vain alkoholin myynnistä taloudellisesti hyötyvät elinkeinotoimijat. Muutosta vastustivat poliisin lisäksi kaikki sosiaali- ja terveysalan toimijat hyvinvointialueista järjestöihin. 

Esitetty lakimuutos aiheuttaisi lisäkuormitusta sote-järjestelmälle ja hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo nyt merkittävästi kuormittuneita, ja alkoholihaitat lisäävät tätä taakkaa entisestään. Vuonna 2022 päihteistä aiheutui Suomessa lähes 150 000 terveydenhuollon hoitopäivää, joista suurin osa liittyi alkoholiin. Lisäksi alkoholi on merkittävä tekijä yli 200 sairaudelle ja tapaturmille, kasvattaen terveys- ja sosiaalipalveluiden kuormaa entisestään. Hyvinvointialueilla alkoholi on suurin yksittäinen vältettävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien aiheuttaja. 

Suomessa on noin 25 000 lähi- ja sairaanhoitajan vaje, ja tällä hetkellä terveydenhuoltohenkilöstön haasteina ovat päihteiden käytöstä johtuvat työturvallisuusongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi alkoholi vaikuttaa kielteisesti sisäiseen turvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen, sitoen arvokkaita viranomaisresursseja muun muassa poliisin ja pelastustoimen osalta. 

“Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja niiden vaikutus yhteiskuntaan ovat kiistattomat. Päättäjien on syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti alkoholipolitiikassa tehtävien mahdollisten muutosten vaikutuksia terveydelle, taloudelle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena ennen päätösten tekemistä. Alkoholipoliittisia muutoksia ei tule tarkastella vain yksittäisinä toimenpiteinä”, toteaa Mikkonen.