Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Tutkimuksen mukaan vastikään eläkkeelle siirtyneet kokivat elämänlaatunsa keskimäärin vähintään melko hyväksi ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen se muuttui entistäkin paremmaksi. Etenkin tyytyväisyys vapaa-ajan määrään kasvoi merkittävästi, ja aiempaa useampi arvioi jaksavansa hyvin.
Naiset ja alimman eläkeiän tuntumassa eläköityneet arvioivat elämänlaatunsa ennen eläkkeelle siirtymistä heikommaksi kuin miehet ja vanhempana eläkkeelle siirtyneet. Eläkkeelle jäämisen jälkeen väestöryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat eli erityisesti naisten ja nuorempana eläköityneiden tilanne parani.
– Eläkkeelle siirtyminen voi kohentaa elämänlaatua erityisesti niillä, jotka ovat kokeneet työn liian kuormittavaksi, joilla on ollut haasteita jaksamisessa tai jotka ovat toivoneet enemmän vapaa-aikaa, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Palomäen mukaan tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on.
– Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee.
Toimeentulon muutokset pääosin odotetun kaltaisia – silti neljännekselle toimeentulo ennakoitua vaikeampaa
Ennen eläkkeelle siirtymistä peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa menonsa katetuksi vähintään melko helposti.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vaikeudet menojen kattamisessa lisääntyivät. Kuitenkin kaksi kolmesta arvioi menojensa hoitamisen edelleen vähintään melko helpoksi. Lähes joka kymmenes puolestaan kertoi, että tavanomaisista menoista suoriutumisessa oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia.
– Vaikka vaikeudet menojen kattamisessa olivat yleisempiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä, muutokset toimeentulossa olivat pääosin vastaajien odotusten mukaisia. Kuitenkin odotettua vaikeammaksi toimeentulonsa koki joka neljäs vastaaja, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta kuvaa.
Sosiaalisissa suhteissa ei juuri muutoksia eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Vastaajien tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin oli keskimäärin vain hieman heikompaa eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä. Hienoinen tyytymättömyyden kasvu liittyy todennäköisesti työpaikan sosiaalisten suhteiden merkitykseen. Aiemmassa tutkimusraportissa kolme neljästä työstä eläkkeelle siirtyneestä kertoi, että eläkettä edeltävän työpaikan sosiaaliset suhteet olivat olleet tärkeitä.
Työurien pidentämiseksi työpaikoilla tulisi kehittää joustoja
Tutkimuksen mukaan myönteiset arviot elämänlaadusta lisääntyivät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että työelämään saattaa liittyä tekijöitä, joiden vuoksi työuraa ei ehkä haluta jatkaa alinta eläkeikää pidempään.
Kun päätöstä vanhuuseläkkeelle siirtymisestä tehdään, moni todennäköisesti punnitsee elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia, kuten vapaa-ajan lisääntyminen ja jaksamisen paraneminen.
– Jotta työurat pitenisivät, erilaisia työelämän joustoja tulisi kehittää ja selvittää, miten niillä voitaisiin tukea eläkeikää lähestyviä työntekijöitä jaksamaan työssä pidempään, Liisa-Maria Palomäki pohtii.
Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.
Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja muutos elämänlaadussa. Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille
Lisätietoa: erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2150, liisa-maria.palomaki@etk.fi.
Ekonomisti Sanna Tenhunen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen@etk.fi.
Lue myös kyselyyn perustuvat aiemmat julkaisut:
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
För de flesta ålderspensionärer är det lätt att klara sig ekonomiskt – var tionde upplever utdragna svårigheter13.11.2024 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av ålderspensionärerna ansåg att det var lätt att klara sig ekonomiskt, framgår det av Pensionsskyddscentralens enkätundersökning, som har följt samma svarare åren 2017, 2020 och 2023. Ändå upplevde ungefär var tionde ekonomiska svårigheter under alla år då enkäten gjorts, vilket tyder på att svårigheterna är långvariga.
Valtaosalla vanhuuseläkeläisistä toimeentulo helppoa – joka kymmenes kokee pitkittyneitä vaikeuksia13.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.
Internationell pensionsjämförelse: Finlands pensionssystem sjunde bäst, fortfarande etta i tillförlitlighet15.10.2024 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands pensionssystem rankades som sjunde i den internationella jämförelsen Mercer CFA Institute Global Pension Index. Finlands placering sjönk ett steg från året innan. I fråga om tillförlitligheten hos pensionssystemets förvaltning anses Finland ändå fortfarande vara bäst i jämförelsen.
Kansainvälinen eläkevertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras, luotettavuudessa yhä ykkönen15.10.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus tippui yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana.
Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering13.9.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme