Finnvera Oyj

Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2023: Toimintaympäristön epävarmuus näkyy Finnveran rahoituksessa

Jaa

Yritysten toimintaympäristö säilyi haastavana vuonna 2023. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijät ja korkea korkotaso hidastivat yritysten suunnitelmia, mutta Etelä-Suomen alueen yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja siitä huolimatta. Finnvera myönsi alueen yrityksille rahoitusta yhteensä 339 miljoonaa euroa (360). Alueen maakunnista Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös investointien sekä viennin rahoituksen määrä kasvoi Etelä-Karjalassa, kun taas laskua oli nähtävissä sekä Uudellamaalla että Kymenlaaksossa.

Finnvera myönsi rahoitusta Uudenmaan yrityksille 294 miljoonaa euroa (316), Kymenlaakson yrityksille 15 miljoonaa euroa (20) ja Etelä-Karjalan yrityksille 30 miljoonaa euroa (24).

Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä nousi 26 prosenttia ja kasvua nähtiin kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden osuus myönnetystä rahoituksesta oli edelleen selvästi merkittävin, mutta kasvua nähtiin myös liike-elämän palveluiden sekä kaupan ja kuluttajapalveluiden sektoreilla.

Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus puolestaan laski 26 prosenttia. Toimialoista rahoituksen kasvua nähtiin kaupassa ja kuluttajapalveluissa, kun taas liike-elämän palveluiden ja teollisuuden rahoitus laski.

Uudellemaalle myönnetyn rahoituksen määrä tasaantui odotetusti ennätysvilkkaiden koronavuosien jälkeen, laskua nähtiin 7 prosenttia edellisvuodesta. Toimialoista liike-elämän palveluille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, kun taas erityisesti teollisuuden sekä matkailun ja ravintolatoiminnan rahoitus supistui. Toimialoista erityisesti tietojenkäsittelypalvelun osuus rahoituksesta on noussut merkittävästi. Alueella on käynnissä paljon mielenkiintoisia ICT-alan hankkeita.

-Yritysten toimintaympäristö säilyi edelleen haastavana. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijät ja korkea korkotaso hidastivat yritysten suunnitelmia. Investointeja ja omistajanvaihdoksia kuitenkin edelleen tehtiin, mikä oli ilahduttavaa. Toimialoista erityisesti tietojenkäsittelypalvelun osuus rahoituksesta on noussut merkittävästi. Alueella on käynnissä paljon mielenkiintoisia ICT-alan hankkeita, sanoo Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Etelä-Karjalassa investoinnit lähes kolminkertaistuivat, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa laskussa

Etelä-Karjalassa Finnveran rahoittamien investointien määrä 2,5-kertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, ja ne olivat korkeimmalla tasolla viiteen vuoteen. Erityisesti liike-elämän palveluyritykset investoivat vahvasti, kun taas teollisuusyritysten investoinnit olivat vähäisiä.

Kymenlaaksossa Finnveran rahoittamien investointien määrä laski matalimmalle tasolle viiteen vuoteen. Maakunnassa investointien määrä väheni lähes kaikilla päätoimialoilla, mutta suurin pudotus tapahtui teollisuusalalla.

Uudellamaalla Finnveran rahoittamien investointien määrä laski edellisestä vuodesta lähes viidenneksen.  Teollisuusyritysten investoinnit nousivat edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas liike-elämän palveluiden investoinnit lähes puolittuivat.

-On ilahduttavaa, että Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla investoinnit nousivat edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka yleisesti yritykset ovat saattaneet lykätä investointisuunnitelmiaan. Rakentamisalan vaikeudet heijastuvat myös Finnveran asiakkaisiin. Taloustilanne on koetellut myös matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä jo pidemmän aikaa, mikä näkyy myös rahoituskysynnässä, kuvaa aluejohtaja Karppinen. 

Etelä-Karjalassa viennin rahoitus kasvoi, Uudellamaalla nähtävissä laskua

Viennin rahoituksen määrä laski Uudellamaalla. Myönnettyjen pk-vientitakuiden ja vientitakausten määrä oli 65 miljoonaa euroa ja laskua oli 26 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Etelä-Karjalassa viennin rahoituksen määrä kasvoi 70 prosenttia kahdeksaan miljoonaan euroon. Kymenlaakson yritykset eivät hyödyntäneet Finnveran viennin rahoitusta viime vuoden aikana.

-Finnvera järjestää vientiyrityksille tai vientiä harkitseville yrityksille maksutonta neuvontaa viennin rahoituspalveluista. Uutena työkaluna olemme lanseeraamassa tänä vuonna vekselimuotoiset vientiluotot, joista kerromme mielellämme lisää, toteaa Finnveran aluepäällikkö Markus Korpela.

Omistajanvaihdokset taantuivat loppuvuotta kohti, Uudellamaalla markkina hyytyi

Finnveran rahoitus yritysten omistajavaihdoksiin laski valtakunnallisesti ja myös Etelä-Suomessa yrityskauppojen määrä väheni. Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämä rahoitus Etelä-Suomen alueella laski 26 prosenttia edellisvuodesta 42 miljoonaan euroon (57). Rahoituksen avulla mahdollistettiin 215 yrityksen (245) omistusjärjestely.

Uudellamaalla omistajaa vaihtoi 169 yritystä ja yrityskauppoja tehtiin erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla. Etelä-Karjalan omistajanvaihdoksissa oli hyvää aktiivisuutta viime vuoden aikana 21 yrityksen vaihtaessa omistajaa. Kymenlaakson omistajanvaihdoksissa yrityskappalemäärä oli suurin vuosikausiin, kun 25 yritystä vaihtoi alueella omistajaa.

-Alkuvuosi 2023 oli omistajanvaihdoksissa edelleen vilkas, mutta vuoden toisella puoliskolla tahti oli vaisua. Korkojen nousu ja epävarmuus heijastuivat erityisesti ostajien halukkuuteen tehdä kauppoja. Myyntihalukkuutta kyllä olisi. Pyrimme Finnverassa mahdollistamaan myös rahoituksen järjestymisen, kertoo Finnveran omistajanvaihdoksista vastaava aluepäällikkö Anna-Mari Palo.


Vihreän siirtymän lainat kiinnostavat yrityksiä

Finnvera on myöntänyt InvestEU:n takaamia digitalisaatio- ja ympäristölainoja kesäkuun 2023 alusta alkaen. Lähes puolet lainoista on myönnetty Etelä-Suomen alueelle. Erityisesti Uudellamaalla lainoja on hyödynnetty aktiivisesti: maakunnan yrityksille on myönnetty yhteensä 16 miljoonaa euroa digitalisaatio- ja ympäristölainoja. Kymenlaaksoon digitalisaatio- ja ympäristölainoja myönnettiin noin miljoonalla eurolla, kun taas Etelä-Karjalassa lainoja ei vielä vuoden 2023 puolella toteutunut.

-On hienoa nähdä, että alueen yritykset ovat aktiivisesti tarttuneet vihreän siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vihreän siirtymän InvestEU-lainojen myöntämiskausi jatkuu vielä kesään 2025 saakka, sanoo aluejohtaja Karppinen.

Liite: Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2023 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Karppinen, aluejohtaja, puh. 029 460 2671

Markus Korpela, aluepäällikkö, puh. 029 460 2811

Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, omistajanvaihdokset, puh. 029 460 2637

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä26.7.2024 09:29:36 EEST | Tiedote

Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.

Finnveran Pauli Heikkilä toivoo rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudelleenarviointia ja Suomen talouden kurssin korjaamista vaalikaudet ylittävällä yhteistyöllä19.6.2024 09:15:05 EEST | Tiedote

− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.

Finnveran Mauri Kotamäki: Koronlaskut alkoivat, mutta riittääkö signaali suomalaisyrityksille? – ”Kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin kuin jäädä odottelemaan”17.6.2024 11:57:59 EEST | Tiedote

Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.

Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä: Suomella kestää 30 vuotta ottaa kiinni 15 vuoden menetetty kasvu3.6.2024 09:20:58 EEST | Tiedote

On hyvä, että Suomen talouden kasvun haasteet on tunnistettu, mutta on tosiasia, että ongelmien korjaaminen vie aikaa ja työ on aloitettava välittömästi, sanoo Finnveran toimitusjohtajana 1.6.2024 aloittanut Juuso Heinilä. ”Suomi on menettänyt yli 15 vuotta kasvua. Valitettavasti kestää luultavasti 30 vuotta kiriä kiinni etumatka, jonka esimerkiksi Ruotsi on tänä aikana saavuttanut”, Heinilä sanoo. Nuorten koulutusasteen lasku on saatava kääntymään ylöspäin, samoin yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset. On varmistettava, että rahoitusympäristö mahdollistaa kaikenkokoisten yritysten kasvun ja vientiyritysten kilpailukyvyn. Kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vahvistaminen ovat ainoa tapa saada panostukset takaisin yhteiskunnan hyödyksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye