Talous & Yhteiskunta 1/2024 | Valoisa tulevaisuus

Toimittaja Oskari Onnisen kirjoittamassa kansijutussa brittiprofessori sir Geoff Mulgan peräänkuuluttaa poliittista mielikuvitusta: kykyä nähdä tulevaisuus muutenkin kuin akuuttien uhkien kautta. Suomella jos jollakin olisi siihen eväitä, hän sanoo.

”Keskinäinen luottamus on se, joka nostaa Suomen onnellisuuskyselyiden kärkeen. Se tekee yhteiskunnasta onnistuneen, mutta on usein näkymätöntä poliitikoille ja hallituksille.”

Monen tutkijan mielestä Suomen ainoa iso ongelma on huoltosuhde. Liikaa eläkeläisiä ja liian vähän työikäisiä. Toinen brittiläinen professori ja Suomi-fani Danny Dorling kieltää kuitenkin puhumasta huoltosuhteestakaan ongelmana. Maapallolta eivät ole ihmiset loppumassa.

”Minusta kyse on siitä, että se osa Eurooppaa voittaa, joka tajuaa ensiksi avata ovensa. Rasistisin maa kärsii suurimmat taloudelliset tappiot”, Dorling sanoo.

Optimistisia ollaan myös numeron tiedeartikkeleissa:

1. Suomalaisen hyvinvointivaltion on sanottu olevan kriisissä melkein joka vuosikymmenellä. Tähän asti se on kuitenkin aina kyennyt sopeutumaan uudenlaisia oloihin, eivätkä uudelleenjaon ja sääntelyn ytimen muodostavat tulonsiirrot ja palvelut ole peloista huolimatta romahtaneet, kirjoittaa professori Juho Saari.
   Juho Saari: Hyvinvointivaltio kestää murroksen
2. Elinajanodotetta käytetään usein yhteiskunnan kehityksen mittarina, mutta samalla eliniän pitenemiseen suhtaudutaan ristiriitaisesti: pitkäikäisyyttä pidetään kehityskulkuna, joka johtaa kasvaviin kuluihin ja pysähtyneisyyden kulttuuriin. Jopa hyvinvointivaltion tuhoon. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä. Pitkäikäisyys myös mahdollistaa pidemmät työurat eikä edes lisää sairaita vuosia, kirjoittaa professori Anu Siren.Anu Siren: Ikääntyvien yhteiskunnasta pitkäikäisten yhteiskuntaan
3. Suomi on viime vuosina saanut maailmalla mainetta maana, joka on parhaiten onnistunut asunnottomuuden poistamisessa1. Asunnottomuus on 35 vuodessa vähentynyt meillä liki 80 prosenttia. Hallituksen tuoreet leikkaukset sosiaalietuuksista lisäävät asunnottomuuden riskiä, mutta siitä huolimatta tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoteen 2027 mennessä on yhä mahdollinen, kirjoittavat työelämäprofessori Juha Kaakinen ja tutkimuspäällikkö Saija Turunen.Juha Kaakinen & Saija Turunen: Suomi on asunnottomuuden poistamisen mallimaa
4. 2000-luvun pitkän vientikriisin ja heikon talouskasvun olisi voinut odottaa johtavan syvään lamaan, etenkin vanhenevassa Suomessa. Maahanmuutto, matala korkotaso ja kohonnut työllisyysaste ovat kuitenkin pitäneet Suomen talouden pinnalla ennakoitua paremmin, kirjoittaa Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. Jaakko Kiander: Suomen talouskehitys on ollut 2000-luvulla mainettaan parempi
5. Euroopan komissio on ollut jo vuosia huolissaan EU-maiden eläkejärjestelmien kestävyydestä. Vuosina 2011–2022 komissio jakoi maille yhteensä 425 suositusta eläketurvan kehittämiseksi. Valtaosa suosituksista on koskenut järjestelmien kestävyyttä, eli työllisyysastetta ja eläkemenojen suhdetta BKT:hen. Tulevaisuudessa niin eläketurvaa kuin siihen kohdistuvia suosituksia pitäisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin, kirjoittavat erityisasiantuntija Niko Väänänen ja tutkija Jan Helmdag.Niko Väänänen & Jan Helmdag: Eurooppalaiset eläkejärjestelmät tarkkailussa

Talous & Yhteiskunta 1/2024 ilmestyy viikolla 10.