Kansalaisten ääni ei kuulu päätöksenteossa – sovellus toisi demokratian käden ulottuville

Suomalaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon, jos se olisi helpompaa. Sitra ehdottaa uusimmassa selvityksessään Miten päätöksenteosta tehdään kansalaislähtöistä useita keinoja kansalaisen osallistumiskeinojen parantamiseksi.
 
Jotta kansalaisten osallisuutta ja siten demokratiaa voidaan vahvistaa, heille on pystyttävä osoittamaan päätöksenteon vaiheista selkeät kohdat, joissa he voivat vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Päätöksenteolla selvityksessä viitataan viralliseen päätöksentekoon, kuten lainsäädäntöprosessiin. Nyt kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön keskittyvät pääosin äänestyskoppiin neljän vuoden välein.

“On julkisen vallan tehtävä kehittää kansalaisen kuulluksi tulemista. Digitalisaatio tarjoaa tähän useita ratkaisuja, joihin pitäisi nyt rohkeasti tarttua”, sanoo johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitran Uudistuva päätöksenteko -projektista.

Sovellus auttaisi kansalaista tunnistamaan osallistumisen paikat

Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lainsäädäntötyöhön nykyistä vahvemmin. 
 
Kansalaisten ääntä voidaan voimistaa erilaisilla demokratiaa tukevilla innovaatioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi avoimet keskustelufoorumit, digitaaliset alustat tai kansalaispaneelit, joissa satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia kokoontuu keskustelemaan jostakin poliittisesta kysymyksestä.

Sitra esittää, että yksi konkreettinen työkalu voisi olla kansalaisille tehty palvelu, sovellus, josta lakihankkeiden etenemistä voi seurata kuin postipakettia. Sovelluksen avulla ihmiset pysyisivät helpommin kärryillä siitä, milloin on oikea aika vaikuttaa ja miten päätöksentekoon voi osallistua. 

Sovelluksen on tarkoitus koota yhteen hajallaan olevaa tietoa päätöksenteosta. Osa tiedosta on jo nyt saatavilla esimerkiksi valtioneuvoston sisäisessä hankepalvelussa Hankeikkunassa tai muissa sähköisissä lähteissä. Jotta sovellus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, datan saatavuutta pitäisi parantaa nykyisestä.

“Sovellus on esimerkki digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Pistemäiset ratkaisut eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lainsäädäntöprosessia pitää kehittää kokonaisuutena”, korostaa Konttinen.  

Lainsäädäntöprosessin seurattavuus vaihtelee ministeriöiden ja lakihankkeiden välillä 

Suomalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan ovat kansainvälisessä vertailussa verrattain korkealla. Luottamus on kuitenkin lasku-uralla ja ihmisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa heikohkoa. Lainvalmistelun kieli on vaikeaa ja lainsäädäntöprosessiin osallistuminen vaatii tietoutta lukuisista verkkopalveluista.   
 
Kansallisen tason lainvalmistelusta tietoa on saatavilla, mutta sen järjestelmällisyydessä ja tarkkuudessa on merkittäviä eroja sekä ministeriöiden että lakihankkeiden välillä. Etenkään EU-lähtöisistä lakihankkeista ei ole saatavilla tarpeeksi tietoa, sillä sieltä tulevia lakihankkeita ei löydy kansallisten tapaan Hankeikkuna-verkkopalvelusta.  
 
Sitra suosittaa, että valtioneuvosto ja eduskunta kehittävät lainsäädäntöprosessia yhteistyössä ja yhtenä kokonaisuutena.