Hirvieläintavoitteet asetettu Keski-Suomeen

Keski-Suomessa alueellinen riistaneuvosto päätti hirvitavoitteista sen toimivaltaan kuuluvien Keski-Suomi - Pohjois-Savo (KS-PS), Keski-Suomi 1 (KS1) ja Keski-Suomi 2 (KS2) hirvitalousalueiden osalta.

Karhun saalistuksen odotetaan kasvavan

Nykymuotoisen karhun kannanhoidollisen pyynnin loppumisen vuoksi on todennäköistä, että karhukanta kasvaa. Aikuinen karhu saalistaa keskimäärin 7,3 hirveä vuodessa. Lisääntyvään karhun saalistukseen varautumiseksi katsottiin tarpeelliseksi nostaa hirvikannan tiheystavoitetta ja naaraiden osuutta kannassa.

Kaikilla kolmella hirvitalousalueella tavoitellaan hirvitiheyttä 2,7–3,2 hirveä tuhatta/hehtaaria kohti. Tällä tiheystasolla hirveä voidaan metsästää ja sen aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Edellisellä kaudella tavoite oli 2,5–3 hirveä/1000 ha.

Naaras/uros -suhteen tavoitetta nostettiin 1,5:stä 1,8:aan. Naaraiden osuuden nostamisella varaudutaan karhun lisääntyvään saalistukseen. Talvikantaan on jahdin jälkeen tavoitteena jättää 20–30 prosenttia vasoja.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikanta-arvion mukaan hirvikannan tiheys syksyn 2023 jahdin jälkeen oli KS-PS alueella 3,4 hirveä/1000 ha, KS1 alueella 3,3 hirveä/1000 ha ja KS2 alueella 3,2 hirveä/1000 ha. Hirvikantaa on siten tarpeen hieman pienentää kaikilla hirvitalousalueilla.

Valkohäntäpeuralla tavoitteena kannan luonnonmukainen rakenne

Valkohäntäpeurakanta on pieni, mutta vakaa. Valkohäntäpeura esiintyy koko maakunnan alueella. Kannan kasvu näyttää hiipuneen. Metsästäjiä ohjataan neuvonnalla järkevään verotukseen, joka säilyttää kannan tuottavana ja rakenteen luonnonmukaisena. Tavoitteena on nostaa saaliin vasaosuutta ja naaraiden osuutta aikuissaaliissa lähelle 50 prosenttia.

Tavoitteiden asettamisessa kuultu sidosryhmiä

- Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvieläinten aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt. Vahingot ovat olleet viime vuosina hyvin kohtuullisella tasolla. Tämän vuoden tavoiteasettelussa korostui huoli karhukannan kasvusta, riistapäällikkö Olli Kursula kertoo.

Tavoitteiden asettamisessa on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja järjestöjä.

Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain.

Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.