Suomen ympäristökeskus

Tuulivoiman määrä mahdollista moninkertaistaa

Jaa

Kestävästi hyödynnettävissä olevan tuulivoimapotentiaalin määrä on Suomessa noin kymmenkertainen tähän mennessä rakennettuun kapasiteettiin verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskuksen selvitys. Mahdollisuudet tuulivoiman toteuttamiseen jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata, ja merituulivoiman kehittyminen tulee entisestään korostamaan alueellisia eroja.

Talvinen maisema, jossa näkyy kolme tuulivoimalaa pienessä saaressa tai luodolla.
Tuulivoimaloita luodolla. Esa - stock.adobe.com

Tänään julkaistussa Suomen ympäristökeskuksen Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa arvioidaan, että Suomessa on potentiaalista tuulivoimakapasiteettia lähes 70 000 megawattia. Se on melkein kymmenkertainen määrä verrattuna vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneeseen hieman yli 7 000 megawatin tuulivoimakapasiteettiin.  

Selvityksessä on kartoitettu alueellista tuulivoimapotentiaalia sekä maa- että merituulivoimalle. Tunnistetusta tuulivoimapotentiaalista yli 40 000 megawattia on maatuulivoimaa, noin 17 000 megawattia Suomen aluevesille sijoittuvaa merituulivoimaa ja noin 10 000 megawattia aluevesien ulkopuoliselle Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimaa. 

Tuulivoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla

Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu ja teknologinen kehitys ovat vähentäneet tuuliolosuhteiden merkitystä tuulivoiman sijoittumisessa. Se on johtanut tuulivoimapotentiaalin kasvuun. Mahdollisuus lisätä tuulivoiman hyödyntämistä on linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kanssa, kunhan se tehdään kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. 

”Tuulivoimapotentiaalia voidaan arvioida eri tavoin. Kestävästi tunnistettu tuulivoimapotentiaali huomioi muut maankäyttömuodot ja on toteutettavissa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla”, toteaa tutkija Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa on tunnistettu tuulivoimapotentiaali pääsääntöisesti vireillä olevien maakuntakaavojen ja niiden taustaselvitysten perusteella.  

”Kun maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita, niitä on jo yhteensovitettu muiden maankäyttöintressien kanssa. Maakuntakaavoissa on huomioitu alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät vaatimukset ja velvoitteet sekä arvioitu vaikutuksia, joten tunnistettu tuulivoimapotentiaali on melko kestävällä pohjalla. On hyvä myös huomioida, että kyse on vain potentiaalista, josta todennäköisesti toteutuu vain osa. Toteutuminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa”, Nurmio sanoo. 

Tuulivoimapotentiaali jakautuu epätasaisesti eri alueille

Selvityksessä tuotetut maakuntakohtaiset tuulivoimapotentiaaliarviot osoittavat, että erot alueiden välillä ovat suuria ja ne kasvavat entisestään. Valtaosa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu länteen ja pohjoiseen, jossa on myös suurin osa toteutuneista ja vireillä olevista tuulivoimahankkeista. Tuulivoimapotentiaalin epätasaista maantieteellistä jakautumista korostaa vielä merituulivoiman kehittyminen ja sen mahdollinen nouseminen varteenotettavaksi energiantuotantomuodoksi.  

Idässä tuulivoimapotentiaalia rajoittavat etenkin puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän tarpeet ja sähkön siirtokapasiteetti. Monissa itärajalle ulottuvissa maakunnissa, kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, maakunnallisten suunnitelmien mahdollistama kapasiteetti keskittyy maakuntien länsiosiin. Eteläisissä maakunnissa merkittävänä tuulivoimapotentiaalin rajoituksena on tiivis yhdyskuntarakenne. 

”Tuulivoiman merkityksen kasvu lisää painetta sen alueellisen jakautumisen tasaamiselle. Etenkin Itä-Suomessa tulisi ratkaista tuulivoiman hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä. Se osaltaan parantaisi näiden alueiden elinvoimaa, lieventäisi tuulivoiman keskittymisen haitallisia vaikutuksia ja hajauttaisi energiajärjestelmäämme”, Nurmio toteaa. 

Maakuntakaavat ja maakuntien liittojen näkemys tulosten taustalla

Tuulivoimateknologian kehitys ja uuden potentiaalin ilmentyminen on johtanut suurimmassa osassa maakunnista uusien tuulivoima-alueiden kartoitukseen ja tuulivoima-alueita osoittavien maakuntakaavojen valmisteluun. Voimassa olevien maakuntakaavojen mahdollistama potentiaali on jo monin paikoin lähes kokonaan toteutunut tai varattu vireillä olevissa tuulivoimahankkeissa.   

Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportti perustuu vahvasti maakuntaliitoissa tehtyyn työhön, useisiin maakuntakaavoitusta palveleviin taustaselvityksiin ja tuulivoimapotentiaalia kuvaaviin paikkatietoaineistoihin. Selvityksessä maa-alueiden ja aluevesien tuulivoimapotentiaalia kuvaavat lähtökohtaisesti maakuntakaavojen tuulivoima-alueet. 

Raportti sisältää myös arvion maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolelle sijoittuvasta paikallisesta tuulivoimapotentiaalista. Talousalueen tuulivoimapotentiaali on määritetty merialuesuunnitelman energia-alueiden sekä Merituulivoiman kehittäminen Suomen merialueilla -tutkimushankkeen tulosten perusteella. Tuulivoimapotentiaalin lisäksi selvitys tarkastelee tuulivoiman toteutumista vuoteen 2030 ja 2040 mennessä. 

Ympäristöministeriön tilaamaa selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, jossa oli edustettuna ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot ja ELY-keskukset. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Maakuntakaavoissa jäljellä oleva potentiaali ja tunnistettu uusi maatuulivoimapotentiaali
Maakuntakaavoissa jäljellä oleva potentiaali ja tunnistettu uusi maatuulivoimapotentiaali
Lataa
Selvityksessä tunnistettu maatuulivoimapotentiaali maakunnittain
Selvityksessä tunnistettu maatuulivoimapotentiaali maakunnittain
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye