Uusi ohjeistus vähentää pääkaupunkiseudun työmaiden päästöjä vesistöihin

Työmaiden aiheuttama kiintoainekuormitus vesiin on jopa 10–20-kertainen maanviljelysmaihin verrattuna. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n yhdessä laatima työmaavesiohje tarjoaa nyt keinoja työmaavesien hallintaan sekä ohjearvot päästöille. Tarve on kova. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä satoja työmaita vuodessa. 

Uusi työmaavesiohje on laadittu yhteisestä tarpeesta ja rakennusalan toiveesta. Rakennusalan ympäristövaikutukset ovat suuret: ala esimerkiksi tuottaa 30 prosenttia maailman jätteistä ja aiheuttaa 50 prosenttia luonnonvarojen kulutuksesta. Työmaavesien käsittely on osa rakennusalan kehittyvää vastuullisuutta. 

“Ohjetta seuraamalla pääkaupunkiseudun rakennustyömaat nousevat työmaavesien hallinnan ja vastuullisen rakentamisen edelläkävijöiksi. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita, sijoittajia ja naapurustoa. Haittojen ehkäisy on paitsi ympäristöteko, myös ennakoivaa maineen ja riskien hallintaa”, sanoo Espoon kaupungin ympäristötietopäällikkö Saara Olsen. 

Jos työmaavesien hallinta laiminlyödään, ympäristöhaittojen lisäksi voi aiheutua myös merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi hulevesiputkiston puhdistaminen käsittelemättömästä työmaavedestä voi maksaa urakoitsijalle kymmeniä tuhansia euroja. Pääkaupunkiseudun viranomaisten tietoon tulee vuosittain useita kymmeniä työmaavesien laiminlyöntitapauksia.  

Työmaiden vedet vaikuttavat uhanalaisen taimenen kutupuroihin ja Itämeren tilaan

Vaikka yksittäisen työmaan kesto voi olla lyhyt, työmaat kuormittavat usein samoja pintavesiä. Työmaiden vesi kulkeutuu hulevesiviemäristä tai ojasta puhdistamatta lähimpään vesistöön, jonka ympäristössä voi olla useita eri työmaita. Jos vesiä ei käsitellä oikein, vesistöihin päätyy muun muassa öljyä, raskasmetalleja ja kiintoainesta eli maata. Maa samentaa puroja ja estää kalojen kutemisen ja vesikasvien kasvun. 

“Kiintoaines on ongelma erityisesti uhanalaisille taimenille, joita elää ja kutee useissa puroissa pääkaupunkiseudun urbaanissa sykkeessä”, sanoo Helsingin kaupungin johtava ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio. 

Työmaavedet voivat kuljettaa mukanaan myös typpihuuhtoumaa louhintatyömailta. Typpi rehevöittää vesistöjä ja pahentaa Itämeren sinileväkukintoja.

Työmaavesien hallinnalla saadaan pistekuormitusta luonnonvesiin vähenemään. Tämä auttaa uhanalaisia lajeja säilymään ja niiden kantoja palautumaan elinvoimaisiksi. Työmaavesien käsittelyllä vaalitaan näin myös vesiluonnon monimuotoisuutta. 

Työmaavedellä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietteitä, lukuun ottamatta työmaakoppien sosiaali- ja saniteettitiloissa syntyviä talousjätevesiä. Työmaavettä muodostuu sade- ja sulamisvedestä, maaperän vesistä ja työmenetelmissä käytettävistä vesistä sekä työmaan ulkopuolisten vesien päästessä työmaa-alueelle. Työmaavesiä ei saa ohjata jätevesiviemäriin, sillä suuret määrät kylmää ja kiintoainespitoista vettä haittaavat viemäreiden ja jätevedenpuhdistamon toimintaa. Tämä voi johtaa jätevesipäästöihin viemäriverkostossa ja heikentää puhdistustulosta jätevedenpuhdistamolla.

Työmaavesiohje on saatavilla osoitteessa julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun-tyomaavesiohje.html.