Jyväskylän yliopisto

Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin

Jaa

Suomalaisessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä.

Salibandyn pelaajat
Suomalaisessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksessa tarkasteltiin luuliikunnan muutoksia kolmen vuoden tutkimusjakson aikana nuorilla, jotka olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Vaikka luuliikunnan määrä väheni kaikilla nuorilla, sen määrä pysyi korkeampana fyysisesti parempikuntoisilla nuorilla. Huonokuntoisten nuorten luuliikunnan määrä myös väheni nopeammin.  

Esimurrosikä ja murrosiän alku ovat erityisen suotuisaa aikaa edistää luuston terveyttä liikunnan avulla. Luuliikunta sisältää riittävän voimakasta iskutusta ja kuormitusta, kuten hyppimistä, loikkimista ja suunnanmuutoksia. Esimerkiksi monet maila- ja pallopelit sekä telinevoimistelu ovat hyvää luuliikuntaa. 

"Suurin osa koko elämänaikaisesta luumassasta kerrytetään lapsuuden ja nuoruuden aikana", sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.   

"Lapsuuden ja nuoruuden aikana kehittynyt vahva luusto auttaa muun muassa ehkäisemään osteoporoosia myöhemmin elämässä. Tämän vuoksi erityisesti huonokuntoisimpien nuorten luuliikuntaa pitäisi tukea", Eerola jatkaa. 

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin yli 550 nuoren liikemittareilla mitattua luuliikunnan määrää kolmen vuoden aikana. Tutkimus julkaistiin Journal of Medicine and Science in Sport -tiedelehdessä ja sitä on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Lisätietoa ja linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun: 

Dosentti Eero Haapala, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
+358408054210, eero.a.haapala@jyu.fi 

Haapala EA, Gråsten A, Huhtiniemi M, Ortega FB, Rantalainen T, Jaakkola T. Trajectories of osteogenic physical activity in children and adolescents: A 3-year cohort study. J Sci Med Sports 2024.  

https://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S1440-2440(24)00053-7 

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye