Sitra

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä

Jaa

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.

Kuva: Topias Dean Sitra

Suomessa kansalaisaloitteiden etenemisen seuraaminen on monimutkaista ja vaatii eduskuntatyön tuntemusta. Virossa aloitteiden käsittelyä voi seurata kuka tahansa yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden täytyy sisältää joko lakiehdotus tai ehdotus lainvalmistelusta ja aloitteiden käsittelyajat ovat jopa 15 kuukautta. Virossa kansalaisaloite taipuu monenlaisiin ehdotuksiin myös lainsäädännön ulkopuolella. Parlamentin täytyy käsitellä ne puolessa vuodessa.

Suomessa eduskunnalla ei ole aikarajaa kansalaisaloitteiden käsittelylle. Aloite raukeaa, jos sitä ei ole käsitelty vaalikauden loppuun mennessä. Kansalaisaloitteet jäävätkin Suomessa erityisesti vaalikausien lopussa helposti hallitusten esitysten jalkoihin. Sitra on aiemmin suositellut kuuden kuukauden määräaikaa kansalaisaloitteiden käsittelylle.

Tiedot selviävät Sitran selvityksestä, jossa vertaillaan Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä sekä annetaan kehitysehdotuksia Suomen mallille. Selvitys tukee Sitran työtä, jonka tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa demokratiaa sekä parantaa kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia.

Suomessa kansalaisaloitteilla on tiukemmat vaatimukset kuin Virossa

Kansalaisaloitteet ovat reilussa kymmenessä vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa kansalaisten keskuudessa sekä Suomessa että Virossa. Jopa 60 prosenttia suomalaisista ilmoitti allekirjoittaneensa kansalaisaloitteen vuonna 2023 toteutetun eduskuntavaalien kansalaismielipide-tutkimuksen mukaan. Kansalaisaloitteesta on tullut vaalien jälkeen suosituin tapa osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Huippuvuonna 2021 allekirjoituksia kerättiin lähes 1,5 miljoonaa. 

Sitran asiantuntijan Onni Pekosen mukaan selvitys osoittaa, että Suomen järjestelmässä on kehittämisen varaa. Suomessa kansalaisaloitteiden muodollisia vaatimuksia on säännelty Viroa tarkemmin. Mitä huolellisemmin aloite on juridisesti muotoiltu, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on edetä eduskunnassa.

“Suomessa aloitteen eduskuntakäsittely voi johtaa vaikuttaviin muutoksiin, mutta prosessi on raskas. Viron järjestelmä on rakennettu kansalaislähtöisemmäksi. Voisimme Suomessa ottaa siitä oppia”, sanoo Pekonen.

Mahdollisuus seurata kansalaisaloitteiden etenemistä vahvistaisi demokratiaa

Virossa kansalainen voi seurata yhdellä digitaalisella alustalla aloitteiden käsittelyä parlamentissa. Aloitteen tekijät ja allekirjoittajat voivat saada automaattisia päivityksiä prosessin etenemisestä.

Suomessa aloitteiden käsittely ei voi seurata kansalaisaloite.fi-palvelussa, vaan tiedot täytyy hakea erikseen eduskunnan verkkosivuilta. Tämä edellyttää kansalaiselta mutkikkaan eduskuntaprosessin tuntemusta.

“Suomessa voitaisiin Viron tapaan tarjota kansalaisille alusta, joka tarjoaisi näkymän koko kansalaisaloiteprosessiin. Läpinäkyvyys vahvistaisi kaikkien luottamusta osallistumismenetelmiin”, Pekonen lisää.

Virossa kansalaisaloitteille vaaditaan 1000 allekirjoitusta, jotta ne otetaan käsittelyyn. Suomessa vastaava luku on 50 000. Virossa kansalaisaloitteen jättämiseen ja allekirjoittamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä, kun taas Suomessa ikäraja on 18 vuotta.

Sitran suositukset Suomen kansalaisaloitejärjestelmän kehittämiseksi:

  1. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus seurata kansalaisaloitteiden koko käsittelyprosessia helpommin yhden digitaalisen alustan kautta.
  2. Eduskunnan tulee sitoutua kansalaisaloitteiden käsittelyyn. Aloitteiden raukeaminen tulee estää vaalikauden lopussa.
  3. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä tulee selkeyttää ottamalla esimerkiksi julkiset kuulemiset ja mietinnöt automaattiseksi osaksi valiokuntien työtä.
  4. Muita demokratiainnovaatioita, kuten kansalaispaneeleja, tulee hyödyntää kansalaisaloitteiden suunnittelussa sekä eduskunnan päätöksenteon tukena.
  5. Kansalaisaloitteen rinnalle tulee luoda uusi aloitemuoto. Esimerkiksi kevyempi keskustelualoite tarjoaisi kansalaisille mahdollisuuden nostaa asioita poliittiseen keskusteluun.

Lue lisää Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmistä: Citizens’ initiatives in Finland and Estonia (englanniksi).

Sitra on suositellut, että kansalaisille tehdään digitaalinen palvelu myös lakihankkeiden seuraamista ja niihin vaikuttamista varten. Lue lisää täältä.

Selvitys on osa Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman työtä. Teeman tavoitteena on antaa edustukselliselle demokratialle keinoja uudistua, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Veera Heinonen, johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra, veera.heinonen@sitra.fi p. +358 294 618 505

Henna Hiilamo, asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko, Sitra, henna.hiilamo@sitra.fi p. +358 294 618 450

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

I kampen mot folksjukdomar kan naturen ge Finland en ekonomisk vinst på upp till hundratals miljoner euro29.10.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande

I Finland har man nu för första gången gjort en bedömning av hur stor ekonomisk vinst naturen kan ge i kampen mot folksjukdomarna. En nyligen genomförd studie visar att naturen kan ge Finland årliga fördelar på upp till hundratals miljoner euro enbart vad gäller förebyggandet av depression och typ 2-diabetes och läkemedelsbehandling av astma. Forskare föreslår ett nationellt naturhälsoprogram för Finland.

Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa29.10.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

Nature can provide Finland with benefits totalling up to hundreds of millions of euros in fighting chronic diseases29.10.2024 02:00:00 EET | Press release

A Finnish report has assessed for the first time the importance of the health effects of nearby nature in fighting chronic diseases. The report indicates that with the aid of nature, Finland could get a benefit worth up to hundreds of millions of euros annually in fighting depression and type 2 diabetes alone, as well as in the use of asthma medication. The researchers propose a national Nature health programme for Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye