Helmi-ohjelmassa peruskunnostettiin viime vuonna 15 uusmaalaista luonnonlaidunta

Perinnebiotooppi teemassa pääpaino Uudenmaan alueen Helmitoimissa oli valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostuksissa. Alueella tehtiin muun muassa uusia laidunaitoja ja avattiin umpeenkasvaneita niittyjä raivaamalla vesakkoa ja niittämällä. Uudellamaalla peruskunnostettiin 15 luonnonlaidunta, joiden pinta-ala on 95 hehtaaria.

Alueella hoidettiin myös 20 pienkohdetta, joissa on uhanalaista ja arvokasta lajistoa. Niiden hoito toteutettiin käsityönä kitkemällä aluetta valtaavia vieraslajeja ja raivaamalla pois vesakkoa. Pienkohteiden pinta-ala on yleensä alle yhden hehtaarin. Monet pienkohteista ovat uuselinympäristöjä, eli ihmistoiminnan luomia korvaavia elinympäristöjä, kuten tien- ja radanvarren paahdepientareita, lentokenttien ketomaisia reunoja ja joutomaita.

Pienvesi- ja rantaluontoteemassa valmisteltiin tulevia kohteita

Uudellamaalla pienvesi- ja rantaluontoteeman painopiste oli viime vuonna vahvasti tulevien kunnostuskohteiden valmistelussa. Kunnostuskohteita on tulossa toteutukseen niin virtavesien, lähteiden, hiekkarantojen kuin mahdollisesti myös rannikon pienvesien osalta.

Raaseporin Bromarvissa ennallistettiin vajaan hehtaarin kokoinen lähteikköalue yksityisellä suojelualueella.

Lintuvesillä tapahtuu

Uudellamaalla toteutettiin hoito- ja kunnostustoimia seitsemällä Natura 2000 –verkoston valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaalla linnustonsuojelualueella. Kolmella lintuvesikohteella tehtiin hoitokalastusta, ruovikoita niittomurskattiin neljällä kohteella ja lisäksi pensaikkoja raivattiin kolmella kohteella. Lisäksi peruskunnostettiin ja aidattiin noin 10 hehtaaria uutta laidunta Porvoon Ruskikselle ja Viikin Vanhankaupunginlahden Purolahden rantaluhdalle kaivettiin rantavyöhykkeineen yhteensä noin 1,5 hehtaaria lampareita.

Uudenmaan ELY-keskuksen Helmi lintuvesiteemaan kuuluu myös kunnostusten koordinointi Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella. Koordinointialueen merkittävin tapahtuma oli Hämeen Hausjärven Ansionjärvellä valmistuneet mittavat ruoppaukset.

Luonnonhoitotöitä metsäisissä elinympäristöissä

Metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitotöitä toteutettiin lehdoissa ja jalopuumetsiköissä ympäri Uuttamaata. Luonnonhoidon tavoitteena on jalopuiden, kuten lehmusten, tammien ja vaahteroiden kasvuolosuhteiden turvaaminen sekä lehtolajiston, kuten pähkinäpensaiden elinympäristön parantaminen.

Viime vuonna hoitotoimenpiteitä toteutettiin 8 kohteella sekä yksityisillä suojelualueilla että luontotyyppirajatuilla suojelualueilla. Kohteina oli pähkinäpensaslehtoja, jalopuumetsiä ja erityisesti suojeltavan lajin hoitokohde. Lisäksi hoitotoimenpiteitä suunniteltiin noin kymmenelle kohteelle tänä vuonna tehtäväksi.

Kirkkonummella sijaitsevalle monimuotoisesti arvokkaalle suojelualueelle tehtiin sammallajiselvitys ja jatkettiin luonnonhoidon suunnittelua yhdessä perinnebiotooppi-teeman kanssa. Helsingissä aloitettiin erityisesti suojeltavan kämmekän, sääskenvalkun hoitotoimien suunnittelu kahdella kohteella.

Vapaaehtoinen soidensuojelu edistyi 12 kohteella

Soita suojeltiin yhteensä 59 hehtaaria. Suojelualueet perustettiin kahdelletoista kohteelle, jotka sijaitsevat Inkoon saaristossa, Loviisassa, Espoossa, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Porvoossa, Hyvinkäällä ja Raaseporissa. Helmi-ohjelmassa suojelu kohdennetaan luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. Perustetut suojelualueet kuuluvat soiden suojelun täydennysehdotuksen kohteisiin, joiden luontoarvot on jo selvitetty.

Suojelualueiden keskimääräinen koko oli 5 hehtaaria. Pinta-alaltaan suurimpia Helmi-ohjelmassa perustettuja suojelukohteita olivat A. Lindbergin luonnonsuojelualue Vihdin Kirkkosuolla 16,6 ha ja Keitalan luhtiin perustettu suojelualue Loviisassa 14,2 ha. Kirkkosuo on pääosin luonnontilaisena säilynyt keidassuo, jolla on huomattavan laaja kirjo erilaisia suotyyppejä, joista useat ovat uhanalaisia. Perustettu suojelualue on luontoarvoiltaan edustava osa Kirkkosuota. Keitalan luhdat sisältävät avoimia puuttomia luhtia ja puustoisia koivu- ja tervaleppäluhtia.

Kunta- ja Järjestö-Helmi avustukset ELY-keskuksesta

Valtakunnallisen Kunta- ja järjestö-Helmi-avustuksen järjestäminen on keskitetty Uudenmaan ELY-keskukseen. Keväällä 2023 avustusta myönnettiin noin 3,8 miljoonaa euroa 46:lle eri hankkeelle. Kun lasketaan yhteen aikaisempien vuosien hankkeet, vuoden 2023 aikana käynnissä oli yhtä aikaa noin sata eri hanketta, joista 45 valmistui syksyn aikana. Maksatushakemuksia tarkastettiin yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ja hankkeiden toteutusta valvottiin aktiivisesti etänä sekä maastokäynneillä useissa maakunnissa.

- Työtehtäviin on kuulunut paljon hankkeiden ohjausta ja hankkeiden toteuttajille järjestettiin useampia Teams-tilaisuuksia. Loppuvuonna aloitettiin myös vuoden 2024 hakukierroksen suunnittelu sekä tiedottaminen, kertoo Kunta- ja järjestö-Helmi-avustushakemuksia käsittelevä ylitarkastaja Tommi Hautala.

Luonnonmonimuotoisuustyötä yli organisaatiorajojen

Alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2023 neljä kertaa. Yhteistyöryhmän toimesta valtakunnalliselle Helmin seurantaryhmälle esiteltiin kolme Helmi keskittymä ehdotusta, joista kaksi hyväksyttiin. Vuoden lopulla yhteistyöryhmän toimesta valmisteltiin kaksi uutta keskittymäehdotusta, jotka esitellään seurantaryhmälle keväällä 2024. Vuonna 2024 yhteistyöryhmä panostaa hyväksyttyjen Helmi-keskittymien alueellisen viestinnän tehostamiseen ja toiminnan aktivointiin keskittymillä.

Mikä on Helmi-elinympäristöohjelma?

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jota toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Ohjelmassa tartutaan elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen Suomessa. Toimet auttavat uhanalaisia lajeja sekä uhanalaisia luontotyyppejä.