Suomalaisiin kouluihin tarvitaan lisää moninaisuutta edistäviä toimia
Maahanmuuttotaustaisille oppilaille merkityksellinen opetus (Teaching that Matters for Migrant Students, TEAMS) -hankkeessa tutkittiin, miten kouluyhteisöt ja koulutusjärjestelmät tukevat maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja integraatiota. Tulosten perusteella hanke esittää myös suositusehdotuksia, joiden avulla havaittuihin ongelmiin voidaan löytää parempia toimintatapoja.

Parempia toimintatapoja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisen tueksi
Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen haastaa koulujen käytänteitä ja toimintatapoja. Tässä hankkeessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten koulun henkilökunta toimii ja kehittää käytäntöjä moniammatillisesti. Tutkimustuloksissa korostuivat henkilöstön ja oppilaiden kohtaamat haasteet sekä sellaiset työskentelytavat, jotka auttavat oppilaita toimimaan heille vieraassa kouluympäristössä ja maassa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin skotlantilaisista, ruotsalaisista ja suomalaisista yläkouluista vuosien 2020–2023 aikana. Hanke toteutettiin Edinburghin, Jyväskylän, Tukholman ja Turun yliopistojen yhteistyönä. Hankkeen on rahoittanut NordForsk.
Turvaa lainsäädännöllä ja parempi ymmärrys rooleista ja oikeuksista
Oppilaiden kouluyhteisöön integroitumisessa oli erilaisia lähestymistapoja maiden välillä. Suomi eroaa muista maista siten, että Suomessa ei lainsäädännössä eritellä vastasaapuneita oppilaita niistä oppilaista, jotka ovat olleet maassa jo pidempään. Lisäksi tuloksien mukaan monet asiantuntijapalvelut ja järjestelmät, sekä niihin sisäänrakennetut oletukset oppilaiden ja perheiden rooleista ja oikeuksista, ovat monille maahanmuuttotaustaisille oppilaille ja huoltajille vieraita.
Suomessa tulisi selvittää, voidaanko lainsäädännöllä huomioida paremmin erityisesti vastikään maahan saapuneiden oppilaiden tarpeita. Tukijärjestelmistä, rakenteista ja prosesseista tulisi tehdä selkeitä ja saavutettavia oppilaille, heidän huoltajilleen sekä kouluhenkilökunnalle.
Moninaisuus voimavaraksi niin opettajille kuin oppilaille
Tulosten mukaan moninaisuutta toisinaan häivytetään kouluissa, kun koulusta pyritään tekemään kulttuurisesti mahdollisimman neutraali paikka kaikille. Myös maahanmuuttotaustaisten opettajien ja muun henkilökunnan vähyys Suomessa häivyttää moninaisuuden näkymistä kouluissa.
Koulujen henkilökunta koki maahanmuuttotaustaiset kollegat arvokkaana resurssina oppilaiden tukemisessa. Kuitenkin oman äidinkielen opettajien kanssa tehtävää yhteistyötä voisi olla hyödyllistä tiivistää entisestään. Tulosten mukaan oman äidinkielen opettajat näyttäytyivät erillisinä muusta työyhteisöstä ja tämän tukiresurssin käyttö vaihteli riippuen yksittäisten opettajien aloitteista.
— Kouluissa tulisi käsitellä moninaisuutta nykyistä vastaanottavammin ja sen positiivisia puolia tulisi nostaa esiin. Koulussa käytävä avoin keskustelu moninaisuuteen liittyen voisi antaa oppilaille työkaluja käsitellä koulun sosiaalista todellisuutta kriittisesti ja yhteisöä rakentavasti, kuvailee Päivi Hökkä Jyväskylän yliopistosta.
Oppilaiden lisäksi koulun henkilöstön tulisi edustaa laajemmin eri väestö- ja kieliryhmiä. Maahanmuuttotaustainen henkilöstö toimisi oppilaille positiivisina roolimalleina ja rohkaisisi kokemaan ylpeyttä omasta kulttuurisesta pääomastaan.
Yhteisöllistä toimijuutta ja tasavertaisempaa työnjakoa
Tulosten mukaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseen liittyvissä asioissa opettajilla on tapana tukeutua tietyissä ammatillisissa rooleissa oleviin kouluyhteisön jäseniin, kuten erityisopettajiin ja suomi toisena kielenä -opettajiin. Suomen aineistossa havaittiin jännitteitä opettajien pedagogisen autonomian ja yhteisöllisen toimijuuden välillä koulukulttuurin kehittämisessä maahanmuuttotaustaisia oppilaita paremmin huomioivaksi.
— Avainrooleissa toimivien henkilöiden tuen ohella koko kouluhenkilökunnan keskuudessa tulee edelleen lisätä kielitietoisuutta ja ymmärrystä moninaisuudesta, Hökkä toteaa.
Lisäksi avainrooleissa toimivien kuormittumista voisi ennaltaehkäistä jakamalla tehtäviä nykyistä tasaisemmin koko kouluhenkilöstön kesken.
— Erityisesti äkillisissä muutostilanteissa, kuten ukrainalaisten perheiden tultua Suomeen, maahanmuuttoasioista eniten tietävät joutuivat työpaineen alle kouluissa, havainnollistaa Tuire Palonen Turun yliopistosta.
Luokkahuoneisiin ja opetussuunnitelmiin yhteisiä suuntalinjoja
Yhteistyö maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseksi mukailee yleisempiä yhteistyön malleja, mikä viittaisi siihen, että maahanmuuttotaustaisia oppilaita tuetaan siinä missä muitakin oppilasryhmiä. Tulosten mukaan oppilaiden monikielisyyttä ei kuitenkaan tavoitteellisesti hyödynnetty koulun resurssina. Oppilaat kokivat samanlaisesta taustasta tulevien vertaistuen merkitykselliseksi. Vertaissuhteet kantasuomalaisiin ja niiden tuottama tuki vaikutti kuitenkin riittämättömältä.
Kaikkien opettajien ja muun henkilöstön sekä oppilaiden tulisi sitoutua jatkuvaan, tavoitteelliseen koulun yhteisöllisyyden kehittämiseen, oppijaryhmien ryhmäyttämiseen ja kaikkien osallisuuden vahvistamiseen. Myös oppilaiden monikieliset resurssit tulisi valjastaa arvostetuksi oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi niin eri oppiaineissa kuin koulun toimijoiden kanssakäymisessäkin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto, paivi.hokka@jyu.fi
Tuire Palonen, Turun yliopisto, tuire.palonen@utu.fi
Kuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme