Pohjalaismaakuntien maanteille ennustetaan tavanomaista kelirikkoa
Kelirikkoennuste lupaa pohjalaismaakuntiin tavanomaista kelirikkoa. Ennuste perustuu kuluneen talven säätietoihin. Tulevien viikkojen säät vaikuttavat merkittävästi mihin suuntaan ennusteen toteutuminen kääntyy.
Kulunut talvi alkoi aikaisin ja yhtenäiset pakkasjaksot ovat jäädyttäneet tierakenteet viimeisiä kuluneita talvia syvemmältä. Tämä on ollut havaittavissa maanteillä paikoittain tavanomaista talvea voimakkaammalla routimisella. Tämä näkyy tienkäyttäjille yllättävinä pomppuina, heittoina ja halkeamina sora- ja päällystetyillä teillä. Teiden routaheitot johtuvat tierakenteisiin jäätyneestä vedestä.
Alueemme sorateillä ei ole juurikaan ollut tarpeen tehdä kelirikon hoitoa talvikauden aikana, sillä lämpimät jaksot ovat olleet lyhyitä ja soratien pinnat ovat pysyneet jäässä. Lunta on satanut kuluneena talvena paljon mikä on työllistänyt aurauskalustoa viimevuosien keskimääräistä talvea enemmän.
-Viimeiset kaksi kevättä alueemme on pääosin säästynyt säiden ansiosta merkittävämmiltä liikenteen haitoilta kelirikon takia ja painorajoituksia kelirikon takia on jouduttu asettamaan vain muutamille kymmenille kilometreille tiestöä. Huonona vuotena kelirikon suhteen painorajoituksia on jouduttu asettamaan reilusti yli 100 km tiestöä. Myös tänä keväänä toivomme aurinkoista ja kuivaa kevättä, joka helpottaa kelirikkoaikaa tiestöllä, kertoo tienpidon asiantuntija Ville-Petteri Luomanen.
Kelirikkoaika haastaa tienpitoa
Teiden sulaminen lähtee liikkeelle alueemme rannikko-osista ja etenee vaiheittain sisämaata kohti. Ensimmäisenä sulavat sorateiden pinnat, joka voi aiheuttaa soratien pinnan liejuuntumista ja liukkautta tiestölle, tätä kutsutaan pintakelirikoksi. Kevään edetessä tierakenteessa syvemmällä oleva jäätynyt vesi voi sulaessaan aiheuttaa runkokelirikkoa, joka hankaloittaa etenkin raskaan liikenteen kuljetuksia. Tästä syystä raskaammat kuljetukset kannattaa ajoittaa kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Mikäli kelirikkotilanne äityy soratiellä pahaksi ja tien liikennöitävyys alkaa heiketä, korjaavina toimenpiteinä ovat murskeen ajo ja kevyt lanaus. Mikäli näillä toimenpiteillä kelirikkoa ei saada pidettyä hallittavissa, viimeisenä vaihtoehtona tielle asetetaan painorajoitus, jolla estetään tien mittavammat vauriot.
Sorateille on asetettu kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä, sekä odotettavissa on ainakin yksittäisiä kelirikosta johtuvia tiekohtaisia painorajoituksia. Myös päällystetylle tieverkolle voidaan joutua asettamaan painorajoituksia hiljaisemmin liikennöidyille teille, jotka eivät ole perusteellisesti rakennettuja.
Painorajoitetuilla teillä sallitaan kuitenkin joitakin rajoitusten ylittäviä liikennöintejä, joita ovat muun muassa hälytys- ja tienpitoajoneuvot, reittiliikenteen linja-autot, elintarviketuotannon kuljetukset, talousjätteiden kuljetukset, energiahuollon kuljetukset, myymäläautoliikenne sekä kauppojen päivittäistavarakuljetukset. Poikkeuslupia painorajoitetuille maanteille myöntää paikallinen ELY-keskus, lisätietoa: Kelirikkoajan poikkeuslupa
Tienkäyttäjien täytyy noudattaa varovaisuutta märillä sorateillä liikkuessaan. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).
Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Petteri LuomanenTienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
Liikenne ja infrastruktuuri
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Avslag i skyddsärendet som gäller före detta folkskolan i Terjärv (Österbotten)2.1.2025 11:44:07 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten har 17.12.2024 fattat ett beslut om avslag i byggnadsskyddsärendet som gäller Terjärv skola.
Teerijärven entisen kansakoulun suojeluasiassa kielteinen päätös (Pohjanmaa)2.1.2025 11:44:07 EET | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt 17.12.2024 kielteisen rakennussuojelupäätöksen Teerijärven koulun rakennussuojeluasiassa.
Etelä-Pohjanmaalla marraskuun lopussa 6633 työtöntä työnhakijaa23.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 7,7 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,9 prosenttia.
Fyra områden med betydande översvämningsrisk har angetts i de österbottniska landskapen (Landskapen i Österbotten)20.12.2024 14:53:18 EET | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet har 19.12.2024 angett 18 områden med betydande översvämningsrisk längs vattendrag och havskusten i Finland för åren 2025–2030. Fyra av dessa finns i de österbottniska landskapen: Ilmajoki–Seinäjoki och Ylistaro–Kvevlax (Kyro älv), Laihela–Toby–Runsor (Toby-Laihela å) och Lappfjärd (Lappfjärds å).
Pohjalaismaakuntien alueelle nimettiin neljä merkittävää tulvariskialuetta (Pohjalaismaakunnat)20.12.2024 14:53:18 EET | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 19.12.2024 Suomeen 18 merkittävää vesistöjen ja meren rannikon tulvariskialuetta vuosille 2025–2030. Näistä neljä sijaitsee pohjalaismaakuntien alueella: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme