Terveydenhuollon haasteet eivät näy potilasvahinkotilastoissa

Myös korvattavien vahinkojen osuus kaikista ilmoitetuista vahingoista säilyi likimain ennallaan. Viime vuonna vajaa kolmannes niistä, joiden potilasvahinkoasia ratkaistiin, sai vähintään yhden myönteisen korvauspäätöksen. 

Vahinkoilmoituksen teki lähes 7 400 eri henkilöä. Yhteensä ilmoitukset koskivat noin 9 400 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa, sillä yhden vahinkoilmoituksen taustalla voi olla useampia hoitopaikkoja. 

Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä: mitä enemmän hoitokontakteja on ja mitä enemmän toimenpiteitä tehdään, sitä enemmän on myös potentiaalisia vahinkotapahtumia. Ilmoitusmäärä on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ollut nousujohteinen poikkeuksellisia koronavuosia lukuunottamatta. 

- Potilasvahinkoilmoitusten melko lailla vakiintunut määrä kertoo hyvää suomalaisen terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Vaikka hoitotapahtumien määrä kasvaa, korvattavia vahinkoja ei satu suhteellisesti enempää. Hoitoon voi Suomessa edelleen hakeutua turvallisin mielin. Jos vahinko kuitenkin sattuu, potilasvakuutus toimii sekä potilaan että terveydenhuollon ammattilaisen turvana, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen sanoo. 

Vahinkoilmoitus tulee yleensä tehdä kolmen vuoden sisällä siitä, kun potilas saa tietää vahingosta. Suurin osa viime vuonna ratkaistuista tapauksista koskee aiempina vuosina annettua hoitoa, joten terveydenhuollossa tapahtuvat muutokset näkyvät tilastoissa viiveellä. 

Valtaosa potilasvahingoista olisi vältettävissä 

Vuonna 2023 annettiin yli 10 500 ratkaisua vahingon korvattavuudesta. Korvattaviksi vahingoiksi arvioitiin 2 500 tapausta eli lähes neljännes kaikista ratkaistuista tapauksista. Korvausratkaisun sai noin 8 000 korvauksenhakijaa. Heistä 29 % sai myönteisen korvauspäätöksen vähintään yhden hoitopaikan osalta. 

Korvattavista vahingoista valtaosa, 94 prosenttia, oli hoitovahinkoja, jotka potilaan hoidossa olisi tullut välttää. Toiseksi eniten (5 %) korvattiin infektioiden aiheuttamia vahinkoja. Muilla perusteilla vahinkoja korvattiin vähän. 

- Hoitovahingot ovat inhimillisiä tai järjestelmätason virheitä, joihin olisi tärkeä reagoida. Vahinkotilanne tarjoaa työyhteisölle tilaisuuden pohtia, miten toimintaa voidaan parantaa potilasturvallisuuden näkökulmasta. Potilasvahinko tulisi ensisijaisesti nähdä mahdollisuutena tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä, jotta vahinkoja ei tulevaisuudessa tapahtuisi, Plit-Turunen muistuttaa.

Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin. Niiden osuus oli noin 40 % vahingoista. Vajaa kolmannes korvatuista vahingoista oli erityyppisiä kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja. Tässä ryhmässä korostuvat diagnoosin ja hoidon viiveet, joiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa.

- Diagnoosin ja hoidon viiveistä voi seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja. Käytettävissä olevien resurssien vähäisyydestä johtuvia vahinkoja ei kuitenkaan korvata potilasvakuutuksesta, Plit-Turunen tarkentaa.

Vakiintunut korvausjärjestelmä tuo ennustettavuutta

Korvauksia potilasvahingoista maksettiin vuoden 2023 aikana yhteensä yli 26 miljoonaa euroa. Pääosa korvauksista kohdistuu aiempina vuosina sattuneisiin ja ratkaistuihin vahinkoihin. Esimerkiksi ansionmenetyskorvauksia ja sairaanhoito-, lääke- ja muita kuluja korvataan vahinkoa kärsineelle niin pitkään kuin niitä potilasvahingosta aiheutuu.

- Potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuu vuosittain yli 40 miljoonan euron kustannukset. Terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle vahingoista aiheutuneet kustannukset ovat vielä merkittävästi suuremmat. Siksi olisi erittäin tärkeää, että kaikki vahinkoilmoitukset ja niihin johtaneet tilanteet käsiteltäisiin terveydenhuollossa huolella, ja niistä otettaisiin opiksi, Plit-Turunen muistuttaa. 

Suurimmat korvaukset muodostuvat ansionmenetyksistä, joita maksetaan tyypillisesti jopa vuosikymmenten ajan. Lakisääteinen potilasvakuutus tuli voimaan vuonna 1987, ja joistakin järjestelmän alkuvuosina tapahtuneista potilasvahingoista maksetaan korvauksia edelleen. Viime vuosina eläkekorvausten piiriin on tullut suunnilleen yhtä paljon henkilöitä kuin siitä on poistunut. Vakiintuneen järjestelmän vahvuus on sen ennustettavuus, sillä vuosittaiset vaihtelut ovat melko pieniä. 

- Potilasvakuutuskeskuksen tehtävänä on huolehtia paitsi vahinkoilmoitusten käsittelystä ja korvausten maksamisesta, myös siitä, että linjaukset korvauspäätöksissä ovat lainmukaiset ja kaikille yhdenmukaiset. Jokainen vahinkoilmoitus käsitellään yksilöllisesti, ja puntaroidaan, täytyvätkö lain määrittelemät potilasvahingon kriteerit. Myös vahingoista maksettavien korvausten tulee perustua lakiin ja vuosien aikana vakiintuneisiin korvauslinjoihin, Plit-Turunen sanoo.

Lue Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportti 2023