Säteilyturvakeskus mittaa ihmisten radioaktiivisuutta Rovaniemellä
Säteilyturvakeskuksen tekemät ihmisten radioaktiivisuusmittaukset Rovaniemellä ovat osa jo 1960-luvulla aloitettua väestön radioaktiivisuuden mittausohjelmaa.
Lapin yliopiston Rovaniemen kampukselle, pääoven eteen maanantaista 8.4. torstaihin 11.4. parkkeeratussa umpilavakuorma-autossa selviää, mitä radioaktiivisia aineita ihmisessä on ja kuinka paljon ihminen säteilee.
Viisitoista minuuttia kestäviin mittauksiin on kutsuttu vapaaehtoisia Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.
Vastaavia mittauksia kuin Rovaniemellä, STUK tekee myös Helsingissä ja Tampereella. Mittausten perusteella STUK laskee, kuinka suuria säteilyannoksia suomalaiset saavat kehossaan olevista radioaktiivisista aineista ja kuinka suuri osa aineista ja annoksista on peräisin ihmisen tekemistä ja ympäristöön päästämistä aineista.
Ensin mitattiin poronhoitajia
Ensimmäinen Suomessa väestömittauksiin kutsuttu ryhmä oli Pohjois-Lapin poronhoitajat ja ensimmäiset mittaukset tehtiin vuonna 1962. Tuolloin ilmakehässä räjäytetyistä ydinaseista peräisin olleet radioaktiiviset aineet laskeutuivat sateiden mukana erityisesti pohjoiseen. Jäkälät keräsivät tehokkaasti radioaktiivisuutta ja porojen kautta sitä kertyi erityisesti paljon poronlihaa syöneisiin poronhoitajiin.
Ydinasekokeita ei ole vuoden 1963 jälkeen tehty ilmakehässä pohjoisessa ja ylipäätään viimeinen ilmakehässä tehty ydinaseräjäytys on vuodelta 1980. Poronhoitajien radioaktiivisuus ei nykyään eroakaan muun väestön radioaktiivisuudesta. Asiaan vaikuttaa myös poronhoitajien ruokavalion monipuolistuminen.
Suomen luonnossa on kuitenkin yhä hyvin pieniä, mutta mitattavia määriä niin ydinasekokeista kuin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin onnettomuudestakin peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Näistä merkittävin on cesium-alkuaineen isotooppi 137.
Cesium-137:n aiheuttamasta säteilyannoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Se on alle tuhannesosa suomalaisten vuodessa keskimäärin eri lähteistä saamasta säteilyn kokonaisannoksesta, eikä sillä ole vaikutusta ihmisten terveyteen.
Suurin osa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta johtuu erilaisista ulkoisista lähteistä eikä kehon sisällä olevasta radioaktiivisuudesta. Eniten suomalaisia säteilyttää kotien ja työpaikkojen sisäilman radonkaasu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Kuvat
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Posivan käyttölupahakemuksen aineisto ei ole vielä valmis, STUK sai lisää aikaa arvioimiseen4.12.2024 13:53:03 EET | Tiedote
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva ei ole saanut valmiiksi aineistoa, jonka perusteella Säteilyturvakeskus voisi tehdä laitoksen käyttölupaa koskevan lausunnon ja turvallisuusarvion. Työ jatkuu vielä ensi vuonna.
Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä11.11.2024 11:37:55 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.
De nordiska länderna bekämpar radonets skadliga effekter på lite olika sätt16.10.2024 11:37:16 EEST | Pressmeddelande
Radioaktivt radon är ett problem som påverkar människors hälsa i Norden. En ny rapport ger en översikt över hanteringen av radonrisker i olika länder och utreder likheter och skillnader mellan metoderna.
Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin16.10.2024 11:37:16 EEST | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.
The Nordic countries use slightly different methods to prevent radon harm16.10.2024 11:37:16 EEST | Press release
Radioactive radon is a problem affecting human health in the Nordic countries. A recent report provides an overview of the management of radon-related risks in different countries and examines the similarities and differences between the methods.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme