Säteilyturvakeskus mittaa ihmisten radioaktiivisuutta Rovaniemellä
Säteilyturvakeskuksen tekemät ihmisten radioaktiivisuusmittaukset Rovaniemellä ovat osa jo 1960-luvulla aloitettua väestön radioaktiivisuuden mittausohjelmaa.
![Ihminen istuu mittauslaitteessa radioaktiivisuuden määritystä varten.](/data/images/public/64456131/70131829/a60b849e-8a4c-4666-877f-f4242a137cec-w_720.jpg)
Lapin yliopiston Rovaniemen kampukselle, pääoven eteen maanantaista 8.4. torstaihin 11.4. parkkeeratussa umpilavakuorma-autossa selviää, mitä radioaktiivisia aineita ihmisessä on ja kuinka paljon ihminen säteilee.
Viisitoista minuuttia kestäviin mittauksiin on kutsuttu vapaaehtoisia Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.
Vastaavia mittauksia kuin Rovaniemellä, STUK tekee myös Helsingissä ja Tampereella. Mittausten perusteella STUK laskee, kuinka suuria säteilyannoksia suomalaiset saavat kehossaan olevista radioaktiivisista aineista ja kuinka suuri osa aineista ja annoksista on peräisin ihmisen tekemistä ja ympäristöön päästämistä aineista.
Ensin mitattiin poronhoitajia
Ensimmäinen Suomessa väestömittauksiin kutsuttu ryhmä oli Pohjois-Lapin poronhoitajat ja ensimmäiset mittaukset tehtiin vuonna 1962. Tuolloin ilmakehässä räjäytetyistä ydinaseista peräisin olleet radioaktiiviset aineet laskeutuivat sateiden mukana erityisesti pohjoiseen. Jäkälät keräsivät tehokkaasti radioaktiivisuutta ja porojen kautta sitä kertyi erityisesti paljon poronlihaa syöneisiin poronhoitajiin.
Ydinasekokeita ei ole vuoden 1963 jälkeen tehty ilmakehässä pohjoisessa ja ylipäätään viimeinen ilmakehässä tehty ydinaseräjäytys on vuodelta 1980. Poronhoitajien radioaktiivisuus ei nykyään eroakaan muun väestön radioaktiivisuudesta. Asiaan vaikuttaa myös poronhoitajien ruokavalion monipuolistuminen.
Suomen luonnossa on kuitenkin yhä hyvin pieniä, mutta mitattavia määriä niin ydinasekokeista kuin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin onnettomuudestakin peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Näistä merkittävin on cesium-alkuaineen isotooppi 137.
Cesium-137:n aiheuttamasta säteilyannoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Se on alle tuhannesosa suomalaisten vuodessa keskimäärin eri lähteistä saamasta säteilyn kokonaisannoksesta, eikä sillä ole vaikutusta ihmisten terveyteen.
Suurin osa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta johtuu erilaisista ulkoisista lähteistä eikä kehon sisällä olevasta radioaktiivisuudesta. Eniten suomalaisia säteilyttää kotien ja työpaikkojen sisäilman radonkaasu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Kuvat
![Ihminen istuu mittauslaitteessa radioaktiivisuuden määritystä varten.](/data/images/public/64456131/70131829/a60b849e-8a4c-4666-877f-f4242a137cec-w_240.jpg)
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Yhä vähemmän radioaktiivisia aineita ympäristössä25.6.2024 12:18:28 EEST | Tiedote
Suomen luonnossa on yhä Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Säteilyturvakeskuksen vuosiraportti Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita viime vuonna löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
STUK: Terrafame voi aloittaa uraanin talteenoton18.6.2024 15:41:40 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus teki 18. kesäkuuta päätöksen, jonka mukaan Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitos Sotkamon Talvivaarassa on käyttöönottovalmis.
Strålsäkerhetscentralens årliga sammanställning av höjdpunkter för 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Tiedote
Strålsäkerhetscentralen (STUK) har publicerat en sammanfattning av sin verksamhet för år 2023. I sammanfattningen, som nu för andra gången finns på nätet, sammanställs höjdpunkter och fallstudier av STUK:s verksamhet och prestationer under det gångna året.
Säteilyturvakeskuksen vuosikooste kerää yhteen kohokohtia vuodelta 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus (STUK) on julkaissut koosteen toimintavuodestaan 2023. Nyt toista kertaa verkkosivustona toteutettu katsaus kerää yhteen kohokohtia ja tapausesimerkkejä STUKin viime vuoden toiminnasta ja saavutuksista.
Radiation and Nuclear Safety Authority’s annual review collects highlights from the year 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Press release
The Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has published an annual review of its 2023 operations. The review collects highlights and case examples of STUK's activities and achievements last year.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme