Vakava aivorappeumatauti voi puhjeta aikaisemmin virusinfektion laukaisemana
Virusinfektio voi laukaista aivojen rappeumataudin ja pahentaa oireita, jos henkilöllä on taudille altistava geenimuoto, selvisi Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Geenimuutos heikentää elimistön immuunipuolustusta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjoismaissa yleinen geenimuutos haittaa kudosten mitokondrioiden vastikään löydettyä toimintoa virusinfektioiden havaitsijoina ja immuunivasteen herättäjinä.
– Tutkimassamme aivotaudissa virusinfektio voi johtaa merkittävästi aikaisempaan taudin puhkeamiseen ja muuttaa oireiden laatua. Taustalla oleva mekanismi liittyy mitokondrioiden puutteelliseen toimintaan viruspuolustuksessa, akatemiaprofessori, tutkimusta johtanut Anu Suomalainen-Wartiovaara vahvistaa.
Tutkimuksen mukaan geenimuutos vaikuttaa mitokondrioiden perimää kahdentavan POLG-entsyymin toimintaan, mikä hidastaa virusinfektion havaitsemista elimistössä. Tästä seuraa viivästynyt, vaikea tulehdusreaktio ja aivojen ja maksan vauriota.
Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu kansainvälisesti johtavassa Nature-tiedelehdessä.
Viikinkiaikainen geenimuutos muokkaa viruspuolustusta
Aivojen ja maksan sairautta aiheuttava geenimuoto on peräisin ajallisesti kaukaa, jo viikinkiajalta. Se on säilynyt vuosituhannen ajan Euroopasta lähtöisin olevassa väestössä. Geenimuutos on yleinen erityisesti Suomessa ja Norjassa, joissa joka sadas henkilö kantaa sitä. Jos muutoksen perii molemmilta vanhemmilta, se johtaa MIRAS-tautiin (mitokondriaalinen resessiivinen ataksia syndrooma).
MIRAS-taudin puhkeamisikä on poikkeuksellisen vaihteleva, teini-iästä varhaisaikuisuuteen tai aina keski-ikään asti. Myös taudinkuva vaihtelee vaikeasta epilepsiasta liikehäiriöihin tai Parkinsonin tautiin.
Nyt julkaistut tulokset, jotka perustuvat useampiin erilaisiin tutkimusmalleihin ja lähestymistapoihin, viittaavat siihen, että virusinfektion ja hidastuneen immuunipuolustuksen yhteisvaikutus aiheuttaa vaikean MIRAS-muodon: teini-iässä ilmenevän epileptisen aivo- ja maksasairauden.
Uutta tietoa mitokondrioiden merkityksestä terveydelle
Mitokondrioilla on vastikään havaittu olevan tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Yksi tällaisista tehtävistä on herättää kehon puolustusjärjestelmä, kun virus infektoi elimistön.
– Tuloksemme osoittavat, että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot, voivat vaikuttaa siihen, milloin ja millaisin oirein aivojen sairaus puhkeaa, tutkijatohtori Yilin Kang sanoo.
– Tällaisten riskitekijöiden tunnistaminen tarjoaa arvokkaita vaihtoehtoja hoitojen kehittämiselle. Tulokset korostavat myös mitokondrioiden merkitystä aivojen terveyden ylläpitäjänä, hän jatkaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkko Säätiö, Sigrid Juselius Säätiö, Suomen Akatemia, European Molecular Biology Organisation ja PolG Foundation.
Artikkeli: Kang Y, Hepojoki J, Maldonado RS, Mito T, Terzioglu M, Manninen T, Kant R, Singh S, Othman A, Verma R, Uusimaa J, Wartiovaara K, Kareinen L, Zamboni N, Nyman TA, Paetau A, Kipar A, Vapalahti O, Suomalainen A. Ancestral allele of DNA polymerase gamma modifies antiviral tolerance. Nature (2024). https://doi.org/10.1038/s41586-024-07260-z
Lisätietoja
Anu Suomalainen Wartiovaara
Akatemiaprofessori
Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelma, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 5936386
email: anu.wartiovaara@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/mitochondrial-medicine
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme