Suomen ympäristökeskusSuomen ympäristökeskus

Länsirannikolla tulvii, myös Lappiin ennakoidaan kevään edetessä vaikeaa tulvakautta

Jaa

Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu.  Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne.

Keväinen hiekkatie, jonka molemmilla puolilla tulvavettä.
Harri Myllyniemi

Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Kauhajoella tulva saattaa kastella asuintaloja. Kuluvan viikon aikana Satakunnasta Ouluun ulottuvalla alueella tulva voi kastella rantarakennuksia ja katkoa paikallisteitä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa jokien tulvan ennustetaan olevan huipussaan keskiviikosta perjantaihin. Keski-Pohjanmaan ja Kalajoen alueelle viikonlopulle ja ensi viikon alkuun ajoittuvista jokien tulvahuipuista odotetaan keskimääräistä isompia. Pohjois-Pohjanmaan jokien virtaaman nopea nousu yhdistettynä tavanomaista paksumpaan jäähän saa aikaan jääpatoriskin.

Maanantai-iltaan mennessä Lapväärtinjoen, Teuvanjoen ja Närpiönjoen pinnat olivat nousseet noin 1,5 metriä viime sunnuntaista. Lapväärtinjoella syntyi maanantai-iltana jääpato, jonka seurauksena muutamien asuntalojen kellareihin pääsi vettä. Myös muut lähialueen joet ovat paikoin tulvineet niin, että vesi on noussut rakennuksiin. Satakunnassa Karvianjoen vesistössä vedenpintojen ennustetaan nousevan hyvin korkealle. Poosjärvellä rantarakennuksia voi kastua.

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu.  Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Esimerkiksi Lohjanjärven ennustetaan olevan huipussaan vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Sen pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle, minkä seurauksena vahinkojakin voi Lohjan alueelle muodostua.

Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne. Koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa on lunta ollut selvästi keskimääräistä enemmän. Lunta on edelleen runsaasti Pori­­–Lappeenranta-linjan pohjoispuolella. Tällä alueella järvien ennustetaan nousevan paikoin huomattavasti tavanomaista korkeammalle. Keski- ja Itä-Suomessa vesien ennustetaan nousevan paikoin jopa kerran 10 vuodessa tai harvemmin esiintyvälle tasolle. Pielisen pinta on jo tällä hetkellä tavanomaista korkeammalla. Runsaat lumien sulamisvedet tuovat kevään edetessä Pieliseen keskimääräistä suuremman vesimäärän. Vastaava tilanne on myös Päijänteellä ja Kallavedellä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Keväinen hiekkatie, jonka molemmilla puolilla tulvavettä.
Harri Myllyniemi
Lataa

Linkit

Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. 
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye