Hallitus petti lupauksensa matkailulle

Kehysriihessä on esillä arvonlisäveron korotus, joka kohdistuisi mm. matkailupalveluihin. Arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin ohjaisi suomalaisia matkustamaan ulkomaille ja Itämeren risteilyille kotimaan kohteiden sijaan. Kilpailijamaita korkeampi verotus heikentäisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. 

”Lapin matkailu on ollut harvoja valopilkkuja hankalassa suhdannetilanteessa. Nyt tätä kasvua tulisi tukea eikä syödä kasvun eväitä”, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala summaa. 

Matkailun kasvua eivät myöskään tue hallituksen kaavailemat leikkaukset Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitukseen. Luonnon kokeminen on syy tulla Lappiin niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille. Valtion riittävä panostus kansallispuistojen ja retkeilyalueiden rakenteisiin sekä palveluihin on tärkeä edellytys matkailualan yritysten omille investoinneille ja työllistämiselle. 

”Ymmärrämme säästöjen ja veronkorotusten hakemisen tarpeen, mutta elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä pitäisi samalla vahvistaa erityisesti niiltä osin, kun on nähtävissä panostuksen hyöty valtiontalouteen”, jatkaa Ansala. 

Matkailun tilannetta ei paranna kaavailtu Visit Finlandin rahoituksen merkittävä vähentäminen. Visit Finlandin resursointi pitäisi olla sellaisella tasolla, että Suomen ja Lapin näkyvyys maailmalla ei jää kilpailijoiden jalkoihin. 

Koska matkailu tunnistetaan vientialaksi? 

Matkailun kasvun edellytyksiin vaikuttavat monet hallituksen toimet ja alan kokonaiskuva on pirstaleinen. Ratkaisuksi Lapin kauppakamari ehdottaa, että matkailu nähtäisiin vientialana. Norjassa matkailu huomioidaan vientialana, ja se on osa tekeillä olevaa vientistrategiaa. 

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan matkailu on kansainvälistä vientiä. Lapin kauppakamarin laskelmien mukaan Lapin matkailun vientiarvo oli miljardi euroa vuonna 2023. Matkailu on myös vientialoista ainoa, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. 

Kansainvälisiä matkailijoita saapui Lappiin viime vuonna jo 650 000 (+28 %) ja yöpymisiä rekisteröitiin 1,7 miljoonaa (+22 %).  Kansainvälisiä suoria reittilentoja Lapin kentille tuli ennätysmäärä. Matkustajamäärät kaikilla Lapin lentokentillä kasvoivat. Kansainvälisen matkailun osuus ja kasvuvauhti on ollut Lapissa suurempaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. 

Lapin kauppakamarin muut huomiot budjettiriiheen: 

• Kaivosveron nosto lyhentää kaivosten elinkaarta. Kaivosveromallin valuviat tulisi korjata. Kaivostoiminnassa tulisi verottaa tuloksesta, kuten muussakin toiminnassa. Kaivosveron korottamisen osalta tulisi odottaa valmisteilla olevan mineraalistrategian johtopäätöksiä. 

• Sähköistetyn Ruotsi-yhteyden liikenne ensisijaisesti Lappiin. Lapin kauppakamari esittää liikenteelle tarvittavan määrärahan sisällyttämistä valtion budjettiin sekä LVM:n ja VR:n väliseen ostopalvelusopimukseen. 

• Valmisteltava vinjettimaksu kompensoitava suomalaisille yrityksille. Lapin kauppakamari raskaan liikenteen vinjettimaksua, joka otetaan käyttöön vuonna 2026. Ulkomaalaisten rekkojen tienkäytöstä saataisiin näin hyötyä Suomeen. Budjettiesityksissä on kuitenkin selkeästi kirjattava, että maksu kompensoidaan täysimääräisesti kotimaisille kuljetusyrityksille.