Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.
Muutoksen taustalla on kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen tuotannossa Suomessa ja ulkomailla. Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mikä välittyy kaikkeen tuotantoon.
Suomalaisten kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.
Asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt ovat vähentyneet tarkastelujaksolla eniten, noin 60 prosenttia. Liikkumisessa muutos on ollut -43 prosenttia, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa -32 prosenttia ja elintarvikkeissa -17 prosenttia.
Suomen ympäristökeskuksen aiemmin tuottamat arviot suomalaisen keskimääräisestä kulutuksen hiilijalanjäljestä ovat tarkentuneet.
”Laskennassa pystytään nykyisin ottamaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa tuontituotteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt. Arvioimme aiemmin vuoden 2015 suomalaisen keskimääräiseksi kulutuksen hiilijalanjäljeksi 10,1 tonnia. Ero tuoreeseen, vuotta 2021 koskevaan lukuun on noin 2,4 tonnia eli vähennystä on noin 24 prosenttia. Tästä noin 19 prosenttia selittyy mallinnuksen tarkentumisella ja 5 prosenttia todellisella muutoksella”, erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Ihmisten henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen, on suuri merkitys Suomen hiilijalanjäljelle. Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.
”Myönteistä on, että vaikka kotitalouksien kulutusmenot henkilöä kohden ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2021, päästöt eivät ole lisääntyneet samaa tahtia, vaan päinvastoin alentuneet. Suuntaus johtuu erityisesti tuotantoteknologioiden kehittymisestä entistä vähähiilisemmiksi ja energialähteiden puhdistumisesta. Huolestuttavaa on, että osa tuotannossa saavutetuista päästövähennyksistä menee lisääntyneen kulutuksen päästövaikutuksien kattamiseen, koska samaan aikaan tuotannon puhdistumisen kanssa suomalaisten kulutus on kasvanut”, Savolainen sanoo.
Kehitys näkyy erityisesti siinä, että tavaroiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista prosenttiin vuosina 2000–2021.
Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat jo aiemmin selvittäneet, minkälaisilla ohjauskeinoilla kulutuksen päästöjä voidaan vähentää lähelle kestävää tasoa. Osa on toteutettavissa kansallisesti, mutta koska suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä arviolta 46 prosenttia syntyy ulkomailla, tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.
”Kulutuksessa on siten monia alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin vahvistaa. Viimeisen vuoden aikana kulutuksen ilmasto-ohjausta on kuitenkin osin heikennetty. Tämän suuntauksen merkitystä ja paikkausmahdollisuuksia pitäisi pystyä jatkossa arvioimaan”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, hannu.savolainen@syke.fi
Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1457 ari.nissinen@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Storskarvsbeståndet i Finland ökade med över tio procent29.8.2024 14:06:56 EEST | Tiedote
Sommaren 2024 räknades cirka 31 950 storskarvbon i Finland. Det finska häckningsbeståndet ökade med 14 procent, alltså med cirka 4 035 bon. Uppenbarligen har inflödet av skarvar från andra Östersjöländer börjat redan föregående år. Denna inflyttning har ökat det häckande beståndet med cirka en fjärdedel efter en relativt stabil period 2015–2022. Målet med långsiktig uppföljning och forskning är att stödja socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbar samexistens med skarvar genom information av hög kvalitet.
Finland’s Great Cormorant population grew by more than ten per cent29.8.2024 14:02:48 EEST | Press release
Approximately 31,950 cormorant (Phalacrocorax carbo sinensis) nests were counted in Finland during the summer 2024. The Finnish breeding population increased by 14 per cent (about 4,035 nests) from the previous summer. Apparently, the influx of cormorants from other Baltic Sea countries started already in the previous year and has now increased the breeding population by about a quarter after a relatively stable period in 2015–2022. The aim of long-term monitoring and research is to support socially, ecologically, and economically sustainable coexistence with cormorants by providing high-quality information.
Suomen merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia29.8.2024 12:01:16 EEST | Tiedote
Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.
Sammandrag av den riksomfattande översikten över cyanobakterier juni–augusti 2024: I år observerades blomningar av cyanobakterier särskilt i öppna havsområden och vid kusten, i insjöarna varierade algläget29.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Den varma försommaren tidigarelade observationerna av cyanobakterier (blågröna alger) särskilt i Finska vikens havsområden. Blomningarna av cyanobakterier nådde sin kulmen i de södra och sydvästra kust- och havsområdena under juni–juli. Algläget i insjöarna varierade under sommaren till följd av det varierande vädret, och de rikligaste blomningarna observerades i huvudsak i södra och mellersta Finland.
Summary of the national blue-green algae monitoring June-August 2024: This year, blue-green algae blooms were observed especially in open sea and coastal areas, whereas the blue-green algae situation in inland waters varied29.8.2024 08:30:00 EEST | Press release
The warm weather in early summer brought forward blue-green algae observations, especially in the sea areas of the Gulf of Finland. In southern and south-west coastal and open sea areas, the peak of blue-green algae blooms was in June and July. The blue-green algae situation in inland waters varied, as a result of varying weather during the summer, and the most abundant blue-green algae blooms were observed mainly in Southern and Central Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme