Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat.
Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.
Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut opiskeluhuoltoa erityisesti sellaisissa kunnissa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti
Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin.
Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.
Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi.
– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja.
Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat
Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena Mämmi-LaukkaToimialuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, OYS Psykiatria
Puh:050 395 0339leena.mammi-laukka@pohde.fiPohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vastaa yli 415 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta 1.1.2023 alkaen. Työllistämme noin 18 500 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa. Yhdessä tarjoamme Pohjois-Pohjanmaan ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätään aiempaa paremmin. Toimimme vaikuttavasti ja uusin tavoin – samalla henkilöstöömme panostaen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde
Pohteen entisen työntekijän epäillään rikkoneen salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta23.7.2024 15:37:20 EEST | Tiedote
Pohteen entistä työntekijää epäillään kahdesta erillisestä tapauksesta, jotka liittyvät asiakas- ja potilastietojen luvattomaan katsomiseen sekä salassa pidettävien tietojen kertomiseen sivullisille. Asiasta on tehty tutkintapyyntö poliisille ja ilmoitus tietosuojavaltuutetulle.
Terveyden- ja sairaanhoidon palveluvalikoimaan on tulossa muutoksia syksyllä 20249.7.2024 12:45:29 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin on tulossa muutoksia 1.8.2024 alkaen. Muutokset koskevat lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoa, suun terveydenhuoltoa, infopisteitä sekä laboratorion näytteenottopalveluja. Palveluvalikoima muuttuu sosiaali- ja terveysyksiköissä näillä paikkakunnilla: Alavieska, Himanka, Merijärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi ja Vihanti. Muutokset ovat osa Pohteen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimenpiteitä.
Oulun seudulla on todettu punkkien aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta – Pohde suosittelee rokotetta5.7.2024 08:22:16 EEST | Tiedote
Oulun seudulla on ollut useita sairaalahoitoa vaatineita puutiaisaivotulehdustapauksia tänä kesänä. Puutiaisaivotulehdus on puutiaisten eli punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti. Luonnossa liikkuvien kannattaa suojautua punkeilta vaatetuksella, tehdä punkkitarkastus ja harkita puutiaisaivotulehdusrokotteen ottamista kaikissa rannikkokunnissa.
Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotteita suositellaan esimerkiksi turkiseläinten ja siipikarjan parissa työskenteleville26.6.2024 10:10:34 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella aloitetaan lintuinfluenssarokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaisesti. Rokotuksen saavat lintuinfluenssalle altistumisvaarassa olevat 18 vuotta täyttäneet kohderyhmiin kuuluvat henkilöt. Rokotettavat varaavat itse ajan rokotukseen omasta sosiaali- ja terveyskeskuksesta.
Helle rasittaa erityisesti ikäihmisiä, vauvoja ja raskaana olevia – vinkit hellepäiviin26.6.2024 09:07:24 EEST | Tiedote
Kuumiin kesäpäiviin ja pitkiin hellejaksoihin on hyvä varautua etukäteen. Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja kenelle tahansa, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi. Erityisen herkkiä haitoille ovat kuitenkin ikäihmiset, pitkäaikaissairauksista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset. Myös raskaus sekä kuumissa olosuhteissa työskentely ja urheilu lisäävät alttiutta haitoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme