Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Karvianjoen vesistöalueen yläosan lumen vesiarvo oli tänä keväänä ennen sulamisen alkua 150 mm:n luokkaa, mikä on reilusti keskimääräistä enemmän. Nopea lämpeneminen yhdistettynä vesisateisiin on saanut vesistöalueen virtaamat viime päivinä nopeaan nousuun. Virtaamahuippu vesistöalueen ylä- ja keskiosassa ajoittuu ennusteen mukaan viikonlopulle ja vesistön alaosassa Merikarvianjoella ensi viikon alkuun. Isojärven vedenkorkeus on ennusteen mukaan nousemassa tasolle +35,70 - +35,90 N60, kun keskimääräinen vuotuinen tulvahuippu on noin +35.40. Tämän vuosituhannen pahimmassa tulvatilanteessa lokakuussa 2012 Isojärven vedenkorkeus nousi tasolle +36,02. Poosjärven vedenkorkeus on nousemassa ennusteen mukaan tasolle + 32,50-32,60 N60, joka on noin 40 cm keskimääräistä tulvahuippua enemmän ja aiheuttaa kastumisvaaran vapaa-ajanasunnoille. Virtaamien ennustetaan nousevan Karvianjoen merkittävimmissä lasku-uomissa Merikarvianjoella ja Eteläjoella noin tasolle 100 m³/s, minkä toistuvuus on kerran 5-10 vuodessa.

Karvianjoen tulvavahinkoriskejä mm. Pomarkunjoella, Merikarvianjoella ja Eteläjoella helpottaa se, että jokialueiden jäät ovat jo sulaneet eikä jääpatoriskiä enää ole.

Muualla Lounais-Suomessa lumet ovat käytännössä jo sulaneet ja käynnissä oleva tulviminen Varsinais-Suomessa ja Etelä-Satakunnassa on kevään aiempia tulvahuippuja pienempi. Esimerkiksi Loimijoella virtaamahuippu jäi tällä viikolla alle 100 kuutioon sekunnissa, kun maaliskuun puolivälin huippuarvo oli yli 200 m3/s ja pääsiäisviikonloppuna n. 150 m³/s. Kokemäenjoen pääuoman virtaama tulee pysymään pitkään suurena ollen tällä hetkellä noin 600 m³/s, koska Pirkanmaalla vesistön yläosassa on lumen sulaminen lähtenyt Karvianjoen tapaan vasta tällä viikolla kunnolla käyntiin ja juoksutukset säännöstellyistä järvistä ovat lähiaikoina suuret.

Ranta-asukkaiden ja mökkiläisten on syytä varautua suuriin vedenkorkeuksiin tarkastamalla mm. rannoilla olevat rakenteet. Rannalla liikkuvien on myös syytä varoa lähipäivien poikkeuksellisen vuolasta virtaamaa erityisesti Pohjois-Satakunnan joki- ja purouomien läheisyydessä.

Ohjeet omatoimiseen varautumiseen:

Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin (vesi.fi)

Lisätietoja:

Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953
Pauli Myllymäki, puh. 0295 022 910

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi