Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat korkealla maaliskuussa

Maaliskuun sadanta oli ajankohdalle tyypillinen. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä reilusti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen. Pielisellä teräsjäätä oli lähes puolet jään paksuudesta, kun taas Pyhäselällä kohvaa oli aavistuksen teräsjäätä enemmän. Huhtikuun lämpimät ilmat yhdistettynä suuriin virtaamiin voivat heikentää jäänpaksuutta nopeasti.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa -1,8 °C, kun tyypillisesti keskilämpötila on -4,3 °C.

Maaliskuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 34 mm, kun lunta sataa keskimäärin 33 mm. Lunta oli kuukauden lopulla 42–47 cm. Ajankohdalle keskimääräinen lumipeitteen paksuus on maaliskuun lopussa 54 cm. Lumipeitteen paksuuksissa on kuitenkin runsasta paikallista vaihtelua. 

Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli maakunnassa 173–207 kg/m2, kun tavallisesti maakunnan lumikuorman keskiarvo on 146 kg/m2.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla.

Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus on nyt 35 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Suurista lumimääristä ja lähtötason korkeista vedenpinnan korkeuksista johtuen kesäkuulle ajoittuva kevättulva voi nousta keskimääräistä korkeammalle.

Pielisen vedenkorkeus on noussut 33 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin keskimääräistä suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi toukokuun lopulle ajoittuvasta kevättulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Juojärven vedenkorkeus oli 4 cm, Viinijärven 18 cm, Kajoonjärven 10 cm, Kermajärven 19 cm, Varisveden 30 cm, Ruunaan 9 cm ja Pyhäjärven 1 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti keskiarvon yläpuolella koko Vuoksen vesistön alueella.

Pielisjoen maaliskuun keskivirtaama oli noin 10 % ajankohdan keskiarvoa ylempi. Muiden maakunnan mitattavien virtaama-asemien virtaamat olivat 13–43 % keskiarvon yläpuolella. Huhtikuun alkupuoliskon lämpöjakson ennustetaan nostavan virtaamia entisestään.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli maaliskuun lopussa 28–64 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Routaa oli 2–7 cm, kun sitä keskimäärin on 14–23 cm.

Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli maaliskuun lopussa 47 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 59 cm. Pyhäselän jää oli 6 cm keskimääräistä ohuempaa. Pyhäselällä teräsjään osuus oli noin 20 cm, kun taas Pielisellä teräsjäätä oli noin 35 cm. 

Jäillä tulee liikkua erittäin varovaisesti ja varustautua aina jäänaskalein.