Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
![Kuvakaappaus.](/data/images/public/37936456/70140714/7fce781d-8868-4586-aa86-d00797f18e7b-w_720.jpg)
Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet koneoppimisen avulla luomaan mallin, joka pystyy ihmisen kaltaisella tavalla syöttämään tekstiä puhelimella. Malli on ensimmäinen laatuaan, ja uusi merkkipaalu nykyaikaisen tekstinsyötön mallintamisessa. Sen avulla on mahdollista simuloida erilaisia käyttäjäryhmiä – nuorista vanhoihin ja yhdellä sormella kirjoittaviin – ja selvittää, millaiset tekijät helpottavat ja toisaalta vaikeuttavat tekstinsyöttöä erilaisilla käyttäjillä.
“Puhelimen näpyttely vaatii sorminäppäryyttä sekä visuaalista hahmotuskykyä: painamme nappeja, oikoluemme tekstiä ja korjaamme virheitä. Käytämme apuna myös työmuistiamme. Toisilla esimerkiksi automaattinen tekstinkorjaustoiminto voi auttaa tässä, toisilla se taas vaikeuttaa kirjoittamista”, sanoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta.
Tutkijoiden luomalle mallille voi antaa lauseen, jolloin se liikuttaa “silmiään ja sormiaan”, ja käyttää työmuistiaan, aivan kuten ihmiset näppäillessään. Se myös tekee samanlaisia virheitä ja korjaa niitä.
“Loimme simuloidun käyttäjän, jolla on ihmisenkaltainen näkö- ja motorinen järjestelmä. Opetimme sitä miljoonia kertoja näppäinsimulaattorissa. Lopulta se oppi näppäilytaitoja, joita voi hyödyntää myös simulaattorin ulkopuolella erilaisissa näppäilytilanteissa”, Oulasvirta kertoo tutkimusprosessista.
Tavoitteena paremmat käyttöliittymät
Tekstinsyöttöä ennustava tutkimusmalli on kehitetty yhteistyössä Googlen kanssa. Tavoitteena on arvioida ja optimoida puhelinten näppäimistöjä, ja malli täydentää oikeilla käyttäjillä tehtyä, usein kallista ja aikaavievää testausta.
Antti Oulasvirta johtaa Aalto-yliopistossa tutkimusryhmää, joka tutkii erityisesti laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Mallien avulla voi esimerkiksi testata ja parantaa käyttöliittymiä sekä selittää ihmisen käyttäytymistä tehtävänsuoritustilanteissa. Ihmisen käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuria harppauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.
“Pystymme opettamaan tietokonemalleja siten, että emme tarvitse havaintoaineistoa suurelta ihmisjoukolta tehdäksemme ennusteita. Käyttöliittymiä on joka puolella ympärillämme – pohjimmiltaan alan tutkimuksella luodaan siis toimivampaa yhteiskuntaa ja sujuvampaa arkea”, Oulasvirta toteaa.
Tutkijat esittelevät tuloksensa toukokuun puolivälissä CHI-konferenssissa, joka on arvostetuin tieteellinen julkaisufoorumi ja tapahtuma ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen alalla. Julkaisu on jo saatavissa verkossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Oulasvirta
Professori, Aalto-yliopisto
antti.oulasvirta@aalto.fi
Kuvat
![Professori Antti Oulasvirta.](/data/images/public/37936456/70140714/607b4349-c626-4e24-871e-2324c2fb2425-w_240.jpg)
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa5.7.2024 11:37:53 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät yhteisöllisen auktoriteetin toimintaa kolmessa ohjelmistoyrityksessä. Johtajat osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti, eivätkä työntekijät arastelleet heidän haastamistaan.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä4.7.2024 12:16:59 EEST | Tiedote
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli3.7.2024 14:14:47 EEST | Tiedote
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta18.6.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Helsingin uusilla asuinalueilla on vähemmän kasvillisuutta kuin vanhoilla, ja se vaikuttaa hiilensidontaan sekä tulevien kesien lämpötiloihin18.6.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
EU:n ennallistamisasetus kiinnittää huomiota kaupunkiekosysteemien viherpeitteen hyötyihin. Viherpeitteen pienenemisellä taas on merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä se johtaa uusilla asuinalueilla vähäisempään hiilensidontaan ja korkeampiin kesälämpötiloihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme