Akava: Yrityksillä on kehysriihen jälkeen näytön paikka

– Katseet kasvuodotuksissa kääntyvät nyt yrityksiin, kun niiden toimintaedellytyksiä on helpotettu. Hallitusohjelmasta lähtien Orpon hallitus on painottanut yritysten ja työnantajien etuja. Nyt elinkeinoelämällä ja yrityksillä on näytön paikka. Suomen talous vahvistuu osaamisella sekä palkansaajien ja yritysten yhteistyöllä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Yritystukijärjestelmää on uudistettava kasvua tukemaan 

– Mielestämme hallituksen olisi kehysriihessä pitänyt päättää yritystuki- ja verojärjestelmän uudistuksen aloittamisesta. Yritystukien pitää edistää vihreää siirtymää, kannustaa tutkimustoiminnan kasvattamiseen, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen sekä ohjata uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen. Verojärjestelmän uudistus olisi pitänyt aloittaa kehysriihessä, jotta verotus tukisi paremmin talouden kasvua, osaamista ja työllisyyttä, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Ansiotuloverotuksen laskeminen kaikissa tuloluokissa pidemmän aikavälin tavoite

Yleisen arvonlisäverokannan korottaminen puolellatoista prosenttiyksiköllä on nopeavaikutteisena toimena perusteltua julkisen talouden vahvistamiseksi. Haittaverotusta kiristettiin, mutta enemmänkin kiristämisen varaa olisi ollut. Akava pitää tärkeänä terveysperusteisen veron valmistelun aloittamista.

– Kehysriihen päätökset kiristävät työn tekemisen verotusta, vaikka ennen riihtä hallitus oli luvannut toisin. Puuttumalla tuloveroasteikon ylimpien portaiden indeksikorotuksiin heikennetään työn tekemisen kannusteita niiltä, joiden verorasitus on muutoinkin jo kova. Tavoitteena pitää jatkossa olla ansiotuloverotuksen laskeminen kaikissa tuloluokissa, Sorjonen sanoo.

Eläketulovähennyksen pienentäminen kiristää verotusta

– Kehysriihen sopeutustoimet kohdistuvat eläkeläisiin verotuksen kautta. Kiristykset ovat tuntuvia, ja eläketulon verotusta kiristys kohdistuu jo 23 000 euron vuosieläkkeisiin. Tämä vaikuttaa eri suuntaan kuin hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan tavoitteena on parantaa merkittävästi yli 65-vuotiaiden työnteon kannustimia, Löfgren toteaa.

Työeläkeneuvotteluille saatiin työrauha

– Oli tärkeää, että kehysriihessä ei tehty päätöksiä, joilla olisi puututtu työeläkejärjestelmään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työeläkeneuvotteluille tarvitaan jatkossakin työrauha, Löfgren sanoo.

– Korostamme, että kehysriihessä olisi pitänyt tehdä toimia, jotka olisivat edistäneet työurien pidentämistä. Olemme esittäneet konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Kiireellisin niistä olisi ollut asetuksen säätäminen psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä. Luotamme ja odotamme, että toimenpiteistä päätetään lähiaikoina, Löfgren toteaa.

Koulutus ei ollut enää erityissuojassa leikkauksilta

– Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että leikkauksia ei kohdennettu perusopetukseen ja TKI-investointeihin. Hallitusohjelman tavoitteet osaamistason nostamiseksi ja TKI-investointien lisäämiseksi ovat yhä voimassa. Osaajapulan ratkaisemiseksi olisi tarvittu enemmän resursseja korkeakoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset lisäävät osaajapulaa, Löfgren jatkaa.

Aikuiskoulutustuen korvaamiseen suunnattu 10 miljoonaa euroa ei ole mitenkään riittävä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Hallitus päätti kanavoida sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvia menosäästöjä valtiontalouden hyväksi. Vakuutusmaksut ja sosiaaliturvarahastot on tarkoitettu vakuutettujen riskejä kattamaan eikä valtion budjettia paikkaamaan. Akava vastustaa tämänkaltaisia kanavointitoimia. Valmistelussa on huomioitava palkansaajien ja työnantajien tasapuolinen kohtelu.