Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
Suomi on kituliaan talouskasvun vaiheessa, mutta ennusteemme perusteella tulevien vuosien kehitys on edellisiä valoisampi. Ennustamme kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 0,4 prosenttia, ja vuosille 2025–2026 vastaavat luvut ovat 2,1 ja 2,0 prosenttia. Arviotamme kuluvan vuoden talouskasvusta on tarkistettu alaspäin muun muassa rakentamisen sitkeiden ongelmien vuoksi, mutta näemme talouden kasvavan vuonna 2025 syksyn ennustettamme ripeämmin. Ennusteemme talouden kasvusta merkitsee suunnanmuutosta vuodesta 2023, jolloin talous supistui 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella.
Keskeisistä vientimarkkinoista arvioimme, että euroalue pääsee viime aikojen talousongelmistaan eroon hiljalleen, kun taas Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan. Euroalueella toipuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä on käynnissä, mutta paremmat ajat ovat edessä.
Työmarkkinat ovat melko vakaat ennustejaksolla. Työttömyys pysyy vuoden 2023 lukemissa kuluvan ja seuraavan vuoden, mutta vuonna 2026 näemme työttömyyden kasvavan 7,4 prosenttiin. Työllisyydessä kehitys on vastaavaa, ja työllisten osuus työvoimasta laskee hallituksen työllisyystoimista huolimatta vuonna 2026. Työn tuottavuus kehittyy suotuisasti, minkä vuoksi työllisyysasteen pudotus ei kanavoidu talousnäkymän heikentymiseen.
Viennin osalta Suomi on vedenjakajalla. Odotamme, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin näkymät kytkeytyvät tiiviisti kansainväliseen suhdannekehitykseen, jonka ennustamme kohenevan ennustejakson loppua kohden etenkin euroalueen osalta.
Inflaation odotamme hidastuvan merkittävästi viime vuoden korkeista luvuista. Inflaation hidastumiseen vaikuttavat yhtäältä Venäjän sotatoimia seuranneiden tarjontasokkien hiipuminen ja toisaalta kireä rahapolitiikka. Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla reaaliansioiden kehityksen mukana.
Investoinnit puolestaan kärsivät etenkin rakentamisen ongelmista. Tämä painaa ennustettamme kuluvan vuoden investoinneista -1,2 prosenttiin. Rahapolitiikan keveneminen tänä ja ensi vuonna parantaa investointinäkymiä vuosille 2025–2026. Arvioimme, että investoinnit kasvavat tällöin noin kolmen prosentin luokkaa.
Julkisen talouden kohdalla ongelmat eivät ole poistuneet. Arvioimme, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson, ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain. Julkista taloutta painavat tutut ongelmat. Verotulojen kasvu on ennakoitua heikompaa ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset.
Kasvun tiellä on kuitenkin selkeästi tunnistettavia riskejä. Ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin. Arvioimme, että sopeutustoimet saattavat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen kotitalouksien varautuessa tulojen pudotukseen. Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Äkilliset muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa merkittävästi sopimisen kustannuksia. Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen. Lähi-idän heikentynyt turvallisuustilanne ja tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat tuoda mukanaan vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.
Laboren talousennuste vuosille 2024-2026. (Julkinen 18.4.2024 klo 00.00 alkaen.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotaloustiede ja toimialan taloustiede
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomen yritysten t&k-toiminnan uudistuminen maiden välisessä vertailussa27.6.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Nyt julkistettavassa analyysissä tarkastellaan Suomen yritysten tutkimus- ja kehitystyön (t&k) rakenteita ja kehitystä käyttämällä vertailukohtana harmonisoituja yritysaineistoja 21 OECD-maasta. Analyysin tulosten mukaan vuosina 2017–2022 Suomen pienissä, nuorissa (alle viisi vuotta vanhoissa) yrityksissä on panostettu tutkimukseen ja kehitykseen selvästi enemmän kuin aikaisemmin Suomessa tai vertailun muissa OECD-maissa. Analyysi kertoo myös eräistä muista kiinnostavista Suomen yritysten t&k-toiminnan kehityspiirteistä.
KUTSU | Labore julkistaa vuoden 2024 toimialaennusteen 15.8. klo 1020.6.2024 13:28:18 EEST | Kutsu
Miten toimialoittaiset tuotokset kasvavat? Miten työllisyys kehittyy eri toimialoilla? Piristyykö rakentaminen?
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin19.6.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.
Ennustearvio: Kasvuodotukset ovat hiipuneet vuoden edetessä18.6.2024 00:00:00 EEST | Tiedote
Alkuvuoden talouskasvu on osoittautunut odotuksiin nähden hitaaksi, eikä jyrkkää suhdannekäännettä ole näköpiirissä. Odotamme kansainvälisen suhdanteen kohenevan loppuvuodesta, mikä parantaa Suomen vientikysyntää. Odotuksia rahapolitiikan kevenemisestä on tarkistettu alaspäin, mutta Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä. Kevään ennusteemme vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisemmiltä toteutua. Muilta osin kevään ennusteemme vaikuttaa edelleen perustellulta.
Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia17.6.2024 10:02:30 EEST | Tiedote
Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme