Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut

Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti nousi molemmissa vaaleissa yli 90 %:n. Ensimmäisessä vaalissa se oli peräti 33,7 prosenttiyksikköä korkeampi  kuin vain perusasteen koulutuksen suorittaneilla.

”Tulot, koulutus ja ikä vaikuttavat meillä äänestysaktiivisuuteen kaikissa vaaleissa. Tässä ei juuri ole eroja viime vuosien vaaleissa. Vaalien välillä toki erot ryhmien aktiivisuudessa voivat kaventua tai suurentua, mutta iso kuva ei käytännössä muutu”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.

Ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänesti ensimmäisessä vaalissa 87,2 % ja toisessa 83,8 %. Alimmassa viidenneksessä ensimmäisen vaalin äänestysaktiivisuus oli 62,0 % ja toisen vaalin 57,0 %. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022, ja ne viittaavat käytettävissä oleviin rahatuloihin.

”Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä enemmän äänestysaktiivisuus tyypillisesti kasvaa passiivisemmissa ryhmissä. Esimerkiksi perinteisesti aktiivisimmassa ikäryhmässä, yli 70-vuotiaissa, äänestysaktiivisuuden ero presidentinvaalien ja vuoden 2023 eduskuntavaalien välillä oli melko pieni. Nuoremmissa ikäluokissa aktiivisuus nousi suhteellisesti enemmän”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius.

Kaiken kaikkiaan presidentinvaalien ensimmäisessä vaalissa äänestettiin vilkkaammin kuin toisessa vaalissa. Ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus oli 19-vuotiailla miehillä, 54,2 % ensimmäisessä ja 46,0 % toisessa vaalissa. Sekä miesten että naisten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa eniten 18-vuotiaiden ikäryhmässä – miehillä jopa 12,0 prosenttiyksikköä. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia matalammaksi.

Äänestäneiden taustatiedoista voidaan saada tilastotietoa ennakkoon äänestäneistä koko maassa sekä vaalipäivänä äänestäneistä niiltä äänestysalueilta, joilla on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri. Tiedot ovat näin melko edustavia lukuun ottamatta muutamien suurten kaupunkien aliedustusta. Esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä sähköinen rekisteri on käytössä vain kahdella äänestysalueella.leipis