Ansaintatapojen monipuolistaminen edistää hyvinvointia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa

Tulolähteiden monipuolistaminen on monissa kehittyvissä maissa yleinen toimeentulostrategia. Muun muassa Aasiassa liiallisen hajauttamisen on havaittu ylläpitävän köyhyyttä. On kuitenkin pitkään ollut epäselvää, missä määrin Afrikan maaseuduilla kotitaloudet monipuolistavat ansaintatapojaan. Onko hajauttaminen ensisijaisesti köyhyydessä selviämiseen liittyvä tehoton toimeentulostrategia vai onko panosten keskittäminen tie kohti parempaa toimeentuloa? Tutkimus osoittaa, että hajauttamisen hyvät vaikutukset näkyvät läpi tulojakauman. 

UNU-WIDERin hankkeen tutkimuksessa käytettiin eteläisen Afrikan mittamakaavassa ainutlaatuista aineistoa, Kagera Health and Development Survey (KHDS) -kotitalouskyselyä, joka on kerätty vuosien 1991–2010 aikana maatalousvaltaisella alueella Tansaniassa. Mahdollisuus käyttää tällaista pitkän aikavälin dataa, jossa samoja henkilöitä seurataan yli vuosikymmenten ajan, on verrattain harvinaista Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.  

Kotitalouksien ansaintatapojen hajauttamiskäyttäytymistä tutkittiin eri ekonometristen mallien avulla ja kausaalipäätelmissä hyödynnettiin muun muassa instrumenttimuuttujamenetelmiä sekä erot eroavaisuuksissa menetelmiä (difference-in-differences, DID). 

Tutkimus osoittaa, että monipuolistaminen auttaa sekä varakkaita että köyhiä kotitalouksia. 

Varakkaampi väestö näyttäisi kuitenkin monipuolistaneen ansaintatapojaan enemmän kuin köyhempi väestö. Monipuolistaminen näyttäisi olevan monelle pikemminkin valinta kuin välttämättömyys.  

Kaupunkien ja maaseudun välinen ero tulotasojen välillä on pienentynyt ajan myötä ja monipuolistamista tapahtuu kaikkialla enemmän. Kaupunkien ja maaseudun välinen tuottavuuskuilu on kuitenkin edelleen suuri. 

Ansaintatapojen monipuolistamista voidaan tukea muun muassa infrastruktuuria ja rahoituksen saatavuutta parantamalla. Näin edistetään monipuolistamista sellaisten toimintojen suuntaan, joka tuottaa tuloja. 

Tutkimuksen mukaan tietyt tekijät, kuten sähkön, mobiiliteknologian ja julkisen liikenteen ja terveyspalvelujen saatavuus, edesauttaisivat monipuolistamista ja kotitalouksien tulojen kasvua. Etenkin infrastruktuurin parannukset olivat merkittävässä roolissa.  

”On poliittisesti ratkaisevan tärkeää identifioida toimet, jotka voivat auttaa motivoimaan ja suojaamaan köyhiä uusien innovatiivisten ansaintatapojen riskeiltä ja jotka voivat parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja pienentää tuottavuuseroja maaseudun ja kaupunkien välillä”, toteaa Laboren tutkija Milla Nyyssölä ja jatkaa: 

”Päätöksenteossa olisikin priorisoitava suotuisien olosuhteiden syntymistä, kuten infrastruktuuri-investointeja, kotitalouksien yrittäjyyden tukemista ja rahoituslaitosten sekä vakuutusinstrumenttien kehittämistä, jotta köyhemmät kotitaloudet voivat monipuolistaa ansaintatapojaan ja parantaa toimeentuloaan.”

Tutkimus julkaistiin erillisenä lukuna Oxfordin julkaisemassa kirjasarjassa. Tutkimus tehtiin UNU-WIDERin hankkeessa Sustainable development solutions for Tanzania – strengthening research to achieve SDGs. Rahoittajana toimi Suomen ulkoministeriö.

Tutkimusryhmä:

Milla Nyyssölä (Labore)
Ralitza Dimova (the University of Manchester)
Sandra Kristine Halvorsen (Norwegian Church Aid)
Kunal Sen (UNU-WIDER)