Uusi tietokirja: Ilman omaishoitoa Suomi olisi nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä
Hoitoa ja hoivaa on siirretty vuosikymmenten kuluessa poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Omaishoitajien työ korvaa jo usein kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Omaishoitajien työn arvioidaan säästävän useita miljardeja vanhushoivan kustannuksia. Sirpa Puhakan ja Sari T. Tiiron uutuuskirja RAKKAUDEN RIEKALEITA – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa osoittaa, kuinka Suomi olisi ilman omaishoitoa nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä.
Sirpa Puhakka osoittaa Rakkauden riekaleita -tietokirjan artikkeleissaan, miten omaishoidosta on tullut vuosikymmen toisensa jälkeen aina vain merkittävämpi osa suomalaista hoivajärjestelmää. Poliittista päätöksentekoa omaishoidosta ovat ohjanneet väestön ikääntyminen, hoivapalvelujen tarpeen kasvu ja hoiva-alan työvoimapula.
Arvioinnin kohteena teoksessa ovat poliittiset päätökset omaishoidosta Harri Holkeri hallituksesta (1987) pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Orpon hallitus on luvannut tehdä 2025 puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa aiotaan ottaa huomioon muun muassa työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet.
Isoin omaishoitajien asemaa parantanut edistysaskel oli omaishoitolain säätäminen vuonna 2005. Lakiin jäi puutteita, joita ei ole edelleenkään korjattu. Suurimmaksi ongelmaksi lain säätämishetkellä koettiin, ettei omaishoidosta tullut subjektiivista oikeutta.
Uudistusyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen valtiontalouteen ja rahan niukkuuteen. Lähes 60 000 omaishoitajaa hoiti läheistään sopimusomaishoitajana vuoden 2022 aikana. Subjektiivinen oikeus omaishoitoon saattaisi mahdollistaa jopa 20 000 uudelle omaishoitajalle omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Kunnat eivät kohdelleet omaishoitajia yhdenvertaisesti eikä yhdenvertaisuus toteudu hyvinvointialueillakaan. Puhakan tekemä omaishoidon tuen kriteereiden vertailu osoittaa, että omaishoitajien palkkiot saattavat vaihdella useita satoja euroja riippuen hyvinvointialueesta, vaikka omaishoitajan työ olisi yhtä vaativaa ja sitovaa. Usein omaishoitajan työ on käytännössä 24/7 hoivaa jopa pienimmällä omaishoidon tuen lakisääteisellä palkkiolla, joka on nykyisin 461,99 euroa.
Sari T. Tiiro kuvaa Omaishoitajan tunnustuksissaan, millaisia virheitä omaishoitaja tekee, mikä saa omaishoitajan purskahtamaan itkuun ja miten työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon ja eläkekertymään. Tiiron kirjoitukset näyttävät myös, millaisessa pyörityksessä omaishoitaja on, kun hän hoitotyönsä rinnalla asioi hoidettavansa puolesta kymmenien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Suurin vastuu läheisen hoivasta onkin omaishoitajalla itsellään.
Mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä?
Entä miten parantumattomasti sairaan omaishoidosta aiheutuvat kustannukset vertautuvat hoivakodin hintaan? Sekin selviää Rakkauden riekaleita -kirjasta.
Sirpa Puhakka on tietokirjailija, joka on seurannut sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä toimittajan ja päättäjän rooleissa 1990-luvun puolivälistä lähtien.
sirpa.puhakka@pp2.inet.fi; 045 7731 3000
Sari T. Tiiro on toimittaja, opettaja ja ex-omaishoitaja, joka hoiti puolisoaan kymmenen vuotta. sari@tiiro.fi; 0400 459775
***
Kirja julkistetaan 15.5. kello 17 Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki, TERVETULOA.
Tilaisuus striimataan Sivullisen Youtube-kanavalla:
https://www.youtube.com/@Sivullinen_Lava
Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta!
www.rakkaudenriekaleita.fi
Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro:
RAKKAUDEN RIEKALEITA – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa
ISBN: 978-952-7313-58-9, 228 sivua
Rosebud Books
Arvostelukappaleet: sivullinen@rosebud.fi
(Arvostelukappale saatavana myös PDF:nä)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu PaloviitaToimitusjohtaja
Puh:040 5055334hannu.paloviita@rosebud.fiKuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rosebud Oy
Rosebud Sivullisen ohjelmaa viikolla 4929.11.2024 16:38:49 EET | Tiedote
Ti 3.12. klo 16 Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -ehdokkaat Ti 3.12. klo 17.30 Oliver Whitehead: Future Tense (Parvs) Oliver Whitehead (s. 1947) on monialainen taiteilija. Englannista Suomeen vuonna 1971 asettunut Whitehead työskentelee monipuolisesti maalauksen, piirustusten, grafiikan, valokuvan, kuvanveiston, liikkuvan kuvan ja lavarunouden parissa. Whiteheadin työskentelyä määrittää kriittinen aikalaiskatse, joka jättää kuitenkin katsojalle tilaa tehdä omia tulkintoja maailmasta ja sen tilasta. Oliver Whiteheadin tuotannosta voidaan löytää monia toistuvia teemoja. Tällaisia ovat muun muassa kulutuskulttuurin fetissiluonteen tarkastelu, kaupunkitilan havainnointi, päiväkirjamaiset huomiot jokapäiväisestä elämästä sekä rauhan teema, jota Whitehead on työstänyt muun muassa julkiseen tilaan piirtämillään liitupiirustuksilla. Kirja esittelee pitkän uran tehneen taiteilijan tuotantoa ja sen teemoja. Ke 4.12. klo 17 Riie Heikkilä: Miksi lakkasimme lukemasta? (Gaudeamus) Lukutait
Rosebud Sivullisen ohjelmaa viikolla 4822.11.2024 16:20:39 EET | Tiedote
Ma 25.11. klo 17 Jukka Kekkonen ja Jyrki Knuutila: Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa (Art House) Oikeusmurhia, juonittelua ja vääristelyä! - Kymmenen maailmaa eri tavoin ravistelleen oikeudenkäynnin kulisseista löytyy monenlaista valtapeliä, suhmurointia ja suoranaisia oikeusmurhia. Osan vaikutukset ulottuvat meidän päiviimme asti. Jukka Kekkosen ja Jyrki Knuutilan uutusteos Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa on huiman kiinnostavaa luettavaa ja näyttää, miten valta on usein jyrännyt oikeuden historian tunnetuimmissa oikeudenkäynneissä. Jukka Kekkonen on Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori emeritus. Jyrki Knuutila on Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori emeritus. Heitä haastattelee kustantaja Urpu Strellman. 26.11. klo 16.30–18.30 ”Eläköön Volter Kilpi!” -keskustelutilaisuus Alastalon salissa -teoksen tekijänä tunnetun kirjailija Volter Kilven syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Tilaisuudess
Kutsu toimittajille: Voima 25 vuotta!20.11.2024 13:25:47 EET | Tiedote
Juhlaseminaarissa Marina Litvinenko, tiukkaa Venäjä-keskustelua ja asiaa ympäristötuhosta.
Rosebud Sivullisen ohjelmaa viikolla 4715.11.2024 16:22:20 EET | Tiedote
Ma 18.11. klo 17 Miska Rantanen: Paleface - Protestilaulaja (Johnny Kniga) & Janne Flinkkilä: Pedro (LIKE) Sivullisen lavalla käsitellään suuria sanoja ja viihdemestari(e)n elämää, kun toimittajat Miska Rantanen ja Janne Flinkkilä pureutuvat uutuuskirjoihinsa Palefacesta ja Pedro Hietasesta. Kirjailijoiden lisäksi keskustelemassa on Karri Miettinen aka Paleface. Pedro on joukosta fyysisesti poissa, mutta taatusti mukana anekdooteissa ja muistoissa. Miska Rantanen: Paleface - Protestilaulaja (Johnny Kniga) Paleface on vakiinnuttanut asemansa monialaisena sanatyöläisenä. Hänen teksteissään vilisevät kirjalliset viittaukset ja maailmanparantaminen – mutta myös kiinnostus suomalaisuuden ytimeen. Protestilaulaja avaa, kuinka suojatun keskiluokkaisen kodin kasvatista tuli väsymätön vasemmistoradikaali. Miska Rantanen on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Janne Flinkkilä: Pedro (Like) Pedro Hietanen (1949-2023) oli suomalaisen musiikkielämän ja viihteen kameleontti, joka yli puoli vuosi
Rosebud Sivullisen ohjelmaa viikolla 468.11.2024 16:08:56 EET | Tiedote
Ma 11.11. kello 18 Leeni Peltonen & Marketta Salminen: Änkytys – Minun vuoroni puhua (Aviador) Änkytys - Minun vuoroni puhua on ensimmäinen suomalainen änkytyksen monia vivahteita ja tasoja kuvaava kirja. Teoksessa eri-ikäiset ihmiset kertovat koskettavia tarinoitaan änkytyksestä ja sen vaikutuksesta heidän elämäänsä. Ti 12.11. kello 16.30 JULKISTAMISTILAISUUS: Janne Seppänen & Esa Väliverronen: Mediayhteiskunta – Viestintä ja valta huomiotaloudessa (Vastapaino) Vuonna 2012 ilmestynyt ”Mediayhteiskunta”-teoksen ensimmäinen laitos piirsi ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Sen jälkeen mediamaisema on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Täysin uudistettu versio kirjasta ilmestyy nyt alaotsikolla ”Viestintä ja valta huomiotaloudessa”. Se luo sosiologisen katseen median ja viestinnän rooliin yhteiskunnassa. Kirja on odotettu perusteos mediamaiseman ja viestinnän muutoksista. Historiallisen perspektiivin kautta analysoidaan mediaan liitettyjä toivei
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme